Jorma Melleri

Älyttömyyksien Suomen historia

  • Älyttömyyksien Suomen historia

Pieni Suomi haluaisi olla suurvalta. Tähän tulokseen tulin, kun tein pikatutkimuksen poliitikkojen puheista ja lehtien otsikoista. Tuttuja ovat puheet Suomesta rauhanturvaamisen ja urheilun suurvaltana. Ne ajat ovat ohi, mutta uusia suurvaltahaaveita on ilmassa.

Jos lehtien otsikoita on uskominen, Suomi on esimerkiksi akkualan, koulutuksen, avaruussään tutkimuksen, mobiilidatan, markkinointiteknologian, tutkimusmatkojen, rakennemuutoksen, vihantorjunnan, avustustyön, olkakirurgian, viikinkimiekkojen, insinöörityön ja muotoilun suurvalta!

Ilman Suomea Ruotsista ei olisi koskaan tullut suurvaltaa ja viimeksi pääministeri Juha Sipilä julisti, että Suomesta on tehtävä ilmastotaistelun suurvalta. Minne hyökätään?

Yksi on varmaa. Suomi on kahvinkulutuksen suurvalta. Sen opin, kun luin juuri ilmestyneen kirjan (Vesa Sisättö: Only in Finland - Suomalaisen järjenkäytön tähtihetkiä, SKS 2018). Teos on kustantajan tiedotteen mukaan älyttömyyksien Suomen historia. Se esittelee yli 40 suomalaista järjenkäytön tähtihetkeä Viipurin pamauksesta kieltolakiin ja kahvin suurkulutuksen historiaan.

Kahvitarina on kirjan mielenkiintoisimpia lukuja. Onhan se jo erikoista, että jossain Etiopiassa ja Jemenissä alun perin kasvaneen pensaan paahdetuista pavuista valmistetusta juomasta tuli suosituinta Suomessa, mistä on yli 5000 kilometriä kahvin alkuperämaihin.

Kahviin liittyviä erikoisuuksia on Suomessa paljon. Kirjan mukaan vain Suomessa tunnetaan sellainen psyykkinen ilmiö kuin kahvikuppineuroosi ja Suomi on ainoa maa, jossa työehtosopimuksiin saatetaan määritellä oikeus kahvitaukoon työpäivän aikana. Ja kaikkihan me tiedämme, mitä tapahtuu, kun tavataan ”iltapäiväkahvin merkeissä”.

Suomeen kahvi tuli joskus 1720-luvulla ja se kiellettiin peräti neljä kertaa 1756-1801 välisenä aikana. Kiellot johtivat laajamittaiseen salakuljetukseen, kuten viinan kohdalla tapahtui kieltolain aikana. Kuningas Kustaa IV Aadolf lopulta lakkautti kiellot kyllästynein saatesanoin:

”Koska te, minun alamaiseni, olette sellaisia lurjuksia, ettette voi tulla toimeen ilman kahvia, niin tahdon sallia tämän juoman käyttämisen toistaiseksi.”

Kahvitilaisuuksien sosiaaliset kiemurat saattavat olla monimutkaisia nytkin, mutta ennen vanhaan niitä oli lähes mahdoton hallita. Kuka ansaitsee kunnian mennä ensimmäisenä kahvipöytään, kuka ottaa ensin, jos pappia ei ole paikalla?

Tilanne oli hankala erityisesti ennen sotia, jolloin kahvia kuljetettiin vielä tarjottimella vieraille. Tarjoilijoille oli usein epäselvää, kuka on arvokkain. Piikaparka joutui vaeltelemaan huoneesta toiseen ennen kuin ensimmäinen ottaja löytyi.

Kirjassa kerrotaan esimerkki Alavudelta, missä piika kyllästyi, paiskasi tarjottimen pöydälle ja huusi: ”Tässä on koko paska, ottakoon kuka haluaa!”

Vähän minulle jäi epäselväksi, onko suomalainen kahvikulttuuri Vesa Sisätön mielestä esimerkki älyttömyydestä vai järjenkäytön tähtihetkestä. Tulkitkaamme niin, että kahvi tekee hyvää suomalaisille.

Jo 1800-luvulla kahvi valtasi alaa viinalta. Kun ennen sosiaalisissa tilanteissa tarjoiltiin lasillinen kirkasta viinaa, alettiin tarjota kupillinen kahvia.

Kahvin asemaa ei Suomessa horjuta mikään. Se on tunkeutunut kaikille elämänaloille. Tämäkin kirjoitus syntyi kahvin voimalla.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kahvia pidettiin terveydelle hyvin vaarallisena silloin, kun se oli kiellettyä. Oli olemassa myös kahvinhaistajien ammattikunta, joka naapurien vihjeestä meni taloihin haistelemaan tukoksuuko siellä kahvi. Oli tehty myös virallisia tutkimuksia siitä kuinka haitallisesti kahvi vaikuttaa kun vertaisryhmänä oli käytetty teen juojia.

Saattaa olla, että suomalaisten poikkeuksellinen innostus kahvin juontiin on syttynyt juuri tuon kieltolain vuoksi, ovathan ruotsalaisetkin maailman kärkipäässä kahvin kuluttajina. Toinen tekijä on sitten olut- ja viinikulttuurin puuttuminen Suomesta. Italiassa kysytään vieraalta luontevasti haluaisiko tämä tilkan viiniä ja Saksassa tarjotaan kernaasti mukillinen olutta kyläilijälle.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Suomi on kahvisieppojen luvattu maa, jossa kulutus on suurta ja annokset isoja, mutta juoma kansainvälisesti arvioituna varsin mietoa. Tässä valossa oheisen kuvalinkin ilmeet olivat ainakin minulle yllätys. Puuttuiko Macronin kupillisesta sokeri vai kerma, vaiko peräti molemmat? Jos tuo kuuluisa siemaus oli presidentin ensimmäinen kokemus mustasta kahvista, en ihmettele.

https://i.redd.it/0odk1izo6aj11.jpg

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomessa juotu kahvi on yleensä vaaleapaahtoista ja laihempaa kuin Ruotsissa tai Keski-Euroopassa. Mutta Amerikassa kahvi on vielä lirumpaa ja sitä juodaan litrakaupalla suurista mukeista pitkin päivää konttoreissa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Etelässä" (lue: Kanariansaarilla ja Madeiralla) onkin syytä tilata ns. americano, jos haluaa lähinnä suomalaista makua vastaavan kahvin. Starbucksin kahviloissa en ole milloinkaan käynyt, mutta ymmärtääkseni siellä asiakasta pyydetään esittäytymään, minkä jälkeen kaikissa yhteyksissä häntä puhutellaan etunimellä. Kulttuuri-ilmiö toki sekin!

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Maalaisena olisin luullut että kaupan ja teollisuuden ministeriön tiloja olisi koristeltu paperitehtaiden kuvilla, pikemmin kuin kauppalaivojen pienoismalleilla, mutta niinpä kansliapäällikkö Wahlroosinkin suvun sanottiin kunnostautuneen merikarhuina sotasankaruuden lisäksi.

Kahvia voisi kuvitella vuosisataisen Pauligin rahdanneen pitkin meriä niin Afrikasta kuin Latinalaisesta Amerikasta kimpassa skandinaavikauppiaiden kanssa.

Sen sijaan naapurit Venäjällä ryystävät "tsaikkaa" jota on aina tuotu idempää maareittejä myöten?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Vakavasti otettavassa, tutkimukseen pohjautuvassa tämän päivän lääketieteessä kahvilla todetaan olevan merkittäviä hyödyllisiä terveysvaikutuksia kohtuullisen vähin haitoin:

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk....

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Jukka Kuikka kirjoitti: "Mutta Amerikassa kahvi on vielä lirumpaa ja sitä juodaan litrakaupalla suurista mukeista pitkin päivää konttoreissa."
---
Totta tuossa - toinen puoli.
Amerikka (USA) on kahviasiassa vähintään yhtä kahtiajakautunut kuin on nykyisin polittisesti; maasta löytyy laatukahvia ja sitten on tätä huoltisten ja toimistojen kahvilitkua.

Kamalinta kahvikulttuuriahan Jenkkilässä on ns. huoltisbaarien kahvi. Tarjoilija tuo muki väljähtynyttä kahvia ennen tilausta. Todellista litkua. Hyvää tuossa on se, että siellä on (oli 1980-luvulla) tarjoilijoita joka huoltisbaarissa - ja muuallakin. Ilm. juuri Jenkkileffoista levisi tuo mukarento tapa kuljeskella toimiston käytävillä kahvimuki handussa.

Olin aina pitänyt (ja pidän edelleenkin) Italiaa ja Ranskaa kulinaarisina kahvimaina. Italiastahan juuri espresso ja cappuccino ovat peräisin ja ranskalainen Parisien-tummapaahtoinen kahvi oli Suomessa ensimmäisiä "erikoispaahtoja".

Sitten tapahtui jotain outoa kahvikulttuurissa.
Käydessäni ekakerran Seattlessä 1999. kaverin perhe esitteli kuinka sikäläiset kulkevat thyrox-kavimukit kädessä kaupungilla - kyllä, ja mukissa oli kunnon kahvia. Nimittäin juuri tuolloin Seattle oli "kahvikaupunki", josta levisi mm. Sturbucks ym. erikoiskahvilat ja kahvit maailmalle.

Siis "kurakahvimaan", USA:n (ei Italian eikä Ranskan) kautta levisi erikoiskahvikulttuuri maailmalle. Voiko sanoa, että kyllä jenkit osaavat.

p.s-. Silti edelleen -näin haluan ajatella sekä uskoa (johonkinhan tässä elämässä on vielä yritettävä uskoa ja luottaa) - parhaan espresson ja cappuccinon tekevät italialaiset (roomalaiset) baristat.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

No eihän maailmalla pizzaakaan kukaan enää miellä italialaiseksi ateriaksi, vaan amerikkalaiseksi "Pizza Hut" tuotteeksi. Tacot ovat puolestaan amerikkalaisen Taco Bell yhtiön maailmalle lanseeraamia herkkuja, eivät meksikolaisia. ;)

Tuosta kahvista vielä, latinalaisissa maissa ylipäätään suositaan pikku tilkkaa voimakasta espressoa, jos ei nyt aamiaiseksi halua cappuccinoa. Kaikkein äärimmilleen se on viety Brasiliassa, jossa kahvia tilatessaan saa korkeintaan fingerporillisen verran sormustinta hiukan suurempaan "kuppiin, jossa on varsinainen kerralla juotava ärhäkkä shotti.

Konservatiivisessa Suomessahan on perinteenä viettää "kahvihetkiä". Kaikki kokoontuvat pöydän ääreen juhlallisesti juomaan kahvia. Miltei kaikkialla muualla esimerkiksi vieraille tarjotaan kahvi käteen sinne missä he sattuvat oleilemaan eikä kahvipöytää ole katettu sokerikkoineen, kermanekkoineen ja servietteineen. Emme me tässä sen enempää väärässä ole kuin muuallakaan ollaan. Kulttuureja on monenlaisia.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Noinhan se on pizzojen ja tacojen kaa.... mutta kyllä hiillosuunin perällä paistettu napolilainen pizza Hutpizzat voittaa (((

Voiko olla nätimpää? Suomalainen maalaistalon kammari sunnuntaina - pitsiverhot, valkoinen pöytäliina, kultareunaiset kupit ohutta porsliina, ehkä kukainen koristus vielä, koko setti sokerikkoa ja kermanekkaa myöten samaa sarjaa (ehkä Arapiaa "tehdaspiippuleiman" ajoilta), ohuita pullan viipaleita, kanelin makuisia leivoksia... ja Presidentti-kahvia - kyllä siinä mikä tahansa kahvikulttuuri kalpenee. Kelpais varmaan kahviasiantuntija Emmanuel Macron`lle - ilman nyrpistelyä.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Eikä nätistä kuvaelmasta puutu kirkkoherra, kansamme opettaja, tapojen lanseeraaja, tai jos puuttuukin, niin henki on läsnä.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Kivasti Heikki R. kiertoteitse ilmaisit kuinka unohdin tärkeimmän; auktoriteetin, jolla oli oikeus aloittaa kahvittelu. Hyvä että pastorin tms. hengen aistit kuvauksen yllä (((
Tosin siitä puutuu toinenkin tärkeä - jota en millään muistanut, mutta tuli mieleen jälkeen päin. Tuo on pullan kansanomainen synonyymi, nisu... nisuahan se pulla olla pittää, muuten ei tuu mittää.

Toisaalta, sinällään tuo suomalaisen kahvipöydän arvojärjestyskin on ihan nättiä, supisuomalaista, ja tuskin tuollaisella käyttäytymiskaavalla ketään loukataan, päinvastoin.
Muistanko oikein, että olet Italian tuntija? Eikös sielläkin ole tuollaisia pöytätapoja hyvikin - mm. ikäihmisiä arvostetaan... te ensin olkaa hyvä, jne.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuli tuosta "nisusta" mieleen kerman nimitys tietyissä paikoin Suomea. Sitä sanottiin "kreetaksi". Isäni muisteli aikoinaan, että hänen sisarensa, etunimeltään Margareta, oli punastunut teini-ikäisenä tyttösenä kautta kasvojensa, kun eräillä kutsuilla kahvipäydässä emäntä oli kuuluttanut vieraille: "Kreetaa saa jokainen sitten panna niin paljon kuin lystää!"

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset