Jorma Melleri

Onneksi olkoon Vimpeli, 150!

  • Kuva: CC/Santeri Viinamäki
    Kuva: CC/Santeri Viinamäki

Vimpelin kunta järjestää ensi viikolla (14.5.) Saarikentällä komeat 150-vuotisjuhlat. Juhlapuhujaksi saapuu itse pääministeri Juha Sipilä, joka on syntynyt Vimpelin naapurissa, Vetelin Kalliojärvellä.

Vimpelin kohtalo itsenäisenä kuntana on vaakalaudalla. Valtioneuvosto päättää Vimpelin mahdollisesta pakkoliitoksesta Alajärveen vielä ennen juhannusta.

Tuskin Saarikentällä mitään hautajaisia vietetään. Ei kai Sipilä kehtaisi mennä Vimpeliin, jos hänen johtamansa hallitus heti juhlien jälkeen tappaisi itsenäisen Vimpelin vastoin kuntalaisten tahtoa. Se olisi katala temppu.

Vai ajattelevatko ministerit kyynisesti niin kuin Hallapuron Antti, Äimä-Antti, joka oli köyhän lesken lehmää ostamassa. Antin tinkiessä hintaa alas, Selma-vaimo pelotteli, että saat leskestä ikuisen vihamiehen, kun käytät toisen hätää hyväksesi.

"Selema, Selema, köyhän viha on lyhytikäistä", Antti vastasi vaimolleen.

Vimpeliläisillä on paljon kokemuksia yhteistyöstä alajärveläisten kanssa. Ei se aina niin herkkua ole ollut eikä pakkoliitoskaan mitään autuutta toisi.

Alajärveläisetkin osaavat pitää omiensa puolta. Sen sai aikanaan kokea Lypsinmaan Eetu, joka meni Paalijärvelle hiihtokilpailuihin. Eetu voitti ylivoimaisesti, mutta kun tuli palkintojenjaon aika, kuuluttaja ilmoitti: ensimmäinen palakinto, ei yhtään mitään, toinen palakinto, tasamaasukset, Josuva Herrajärvi...

Voittaja-Eetulle paalijärveläiset tiuskivat: "Mitäs tänne tulit. Nämä on meijän hiihot."

Vimpelin historiasta löytyy paljon edelläkävijöitä, rohkeita uudistajia. Vain 31-vuotiaana vuonna 1858 kuollut Erkki Jäykkä (Lillstrang) on vimpeliläinen merkkimies parhaasta päästä. Hänen suurtyönsä oli uuden kääntöauran kehittäminen. Sen ansiosta Vimpelissä oltiin erään arvion mukaan puoli vuosisataa aikaansa edellä.

Erkki Jäykkä aloitti uudenlaisen maanviljelyksen. Kun muut kyntivät peltonsa vuosisataisilla puuauroilla, Erkki uudella, rautaisella Vimpelin auralla, josta häntä aluksi kovasti pilkattiin. Pilkkakirveet vaikenivat nopeasti.

Professori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen kirjoitti muistosanoissaan Erkki Jäykästä: "Että Vimpelin takamaissa sivistys on paremmalla kannalla kuin muissa lähiseudun pitäjissä, sen pidän ennen kaikkea Erkki Jäykän ansiona."

Monissa asioissa Vimpeli on edelleen kehityksen etulinjassa, mutta ei kai Vimpelille ole käynyt niin kuin Juhon Erkin pojille, jotka 1920-luvulla olivat ajan mittapuun mukaan hyvätuloisia ammattimiehiä, kovettuja suksentekijöitä.

Pojat eivät kuitenkaan töillään rikastuneet. Isä-Erkki motkottikin pojilleen: "Kun rapakalijaa juuvaan ja ranskanpullaa syyvään, niin ei oo kumma, vaikka köyhänä pysyy."

(Tämän kirjoituksen historialliset anekdootit ovat F.E.Takalan kirjasta Tarijos parastaan, Vimpeli-seura 1980).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset