Jorma Melleri

Jääkiekko yhdisti suomalaiset

  • Jääkiekko yhdisti suomalaiset

Kun katsoi jääkiekon MM-kisojen loppuottelun jälkeen pettyneitä suomalaispelaajia, sääliksi kävi. Patrik Laine istui hajareisin jään pinnassa pää painuksissa. Itku ei ollut kaukana. Ketään ei naurattanut. Kanada oli parempi.

Pieni, urhea Suomi taisteli hyvin, mutta jäi hopealle. Mediassa kultaa kuulutettiin ennen loppuottelua jo varmana tapauksena. Ehkä joku oli varautunut siihenkin, että monien urotekojen jälkeen seuraa rangaistus eikä palkinto.

Pessimisti ei pety. Hopea on tietenkin hyvä suoritus, mutta kun odotukset olivat korkealla, ensi reaktiot finaalitappiosta olivat pettyneitä.

Suomen joukkueen suurin lataus taisi purkautua Venäjä-pelissä, jonka voittaminen takasi pääsyn loppuotteluun. Suomi-Venäjä -asetelmassa on aina erityinen lataus jo historiallisista syistä. Pieni vastaan suuri.

Riemulla ei ollut rajoja, kun nuori Sebastian Aho jallitti venäläisiä ja teki kaksi maalia. Ehkä joku ajatteli, että mikä ei onnistu suomalaisilta poliitikoilta, ei edes ennen vanhaan Paasikiveltä eikä Kekkoselta, onnistui nuorelta Aholta.

Nuoret jääkiekkoilijat ovat kuin Tuntemattoman sotilaan sankareita. Hyökätään, puolustetaan, taistellaan mies miestä vastaan, mutta aina ei löydetä oikeita aseita, vaikka kypärä on päässä, silmikko silmillä ja mailat tanassa.

Kovin moni asia ei enää yhdistä suomalaisia, mutta jääkiekko yhdistää. Pääministeri Juha Sipilä saattaa huokaista hiljaa mielessään, että kunpa saisi kansalaiset samalla tavalla yhteiseen rintamaan myös politiikan pelikentällä.

Jääkiekko on tarpeeksi yksinkertaista ja sitä on helppo seurata. Sehän näyttäytyy yksinkertaisten miesten nopeana pelinä, jonka nyrkkitappelut keskeyttävät tämän tästä, kuten jääkiekkofani ja kirjailija Tommi Melender on määritellyt. Ei siis mikään älypeli ainakaan tämän määritelmän mukaan.

Jääkiekko herättää suuria, alkukantaisia tunteita. Jääkiekon MM-finaalin katsominen voi olla lätkäfanille myös tuskallinen kokemus. Tommi Melender kuvaa omia tuntemuksiaan uudessa kirjassaan (Onnellisuudesta, WSOY 2016): "En todellakaan nauti olostani, kun katson jääkiekon MM-finaalia, jossa Suomi pelaa. Pelkään ja jännitän niin että melkein oksennan."

Pettymys finaalitappiosta haihtuu pikkuhiljaa. Hopeaa osataan arvostaa ajan myötä entistä enemmän.

Uuden ajan lätkäsankarit ovat nuoria ja ennakkoluulottomia, uusia siirtolaisia. He lähtevät vuolemaan kultaa rapakon taakse paremmin eväin kuin varhaiset siirtolaiset 1900-luvun alussa.

Kiekkoleijonille voi muistuttaa vanhasta viisaudesta, että voittamisesta voi iloita kunnolla vain se, joka tietää tarpeeksi häviämisestä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Kun katsoi jääkiekon MM-kisojen loppuottelun jälkeen pettyneitä suomalaispelaajia..."

- Kuka katsoi, kuka ei. Suljin tv:n heti Kanadan toisen maalin jälkeen!

"Pessimisti ei pety."

- Niin; pessimisti ei koe varsinaista vajoamista pettymyksen tunteeseen, koska hän elää siellä jo valmiiksi. Samasta syystä syvänmerenkala ei sukella alaspäin, mutta eipä tiedä mitään myöskään auringonpaisteesta.

"En todellakaan nauti olostani, kun katson jääkiekon MM-finaalia..."

- Sama täällä! Jostain syystä esimerkiksi Mikael Granlund puhuu mielellään pelaamisen nautinnosta, mutta Ville Nieminen on sanonut, ettei itse otteluun liity nautinto. Mielihyvää koetaan pukukopissa matsin jälkeen, ja silloinkin vain jos peli on päättynyt voitokkaasti. Katsojan kannalta asetelma on täysin vastaava.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Suljin tv:n heti Kanadan toisen maalin jälkeen!"

Olisit nyt hyvä mies katsonut peliajan loppuun asti! ;)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tänään luin nettilehdistä, että ottelua todellakin oli jatkettu nolla-pilkku-jotain sekuntia 2-0 -tuloksen varmistuttua. Kaikkea se tuomaristo teettääkin! Olin ehtinyt jo pihamaalle keväisen illan ilmaa hengittämään, mikä tuli ihan tarpeeseen.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

"Kovin moni asia ei enää yhdistä suomalaisia, mutta jääkiekko yhdistää."

Eikä se kiekkokaan kaikkia yhdistä, itse olen yksi esimerkki tästä. Jääkiekko ei kiinnosta, keskeiset syyt tähän ovat pelissä runsaasti esiintyvä väkivalta, rahan keskeinen asema pelin ympärillä ja se ttä aiheuttaa paljon traumoja yksilöissä ja perheissä kun haaveet NHLstä useasti raukeavat ja perheen rahat ja vapaa-aika kulutetaan yhden perheenjäsenen harrastukseen.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset