Jorma Melleri

Ihmeellinen vuosi ikiroudan maassa

  • Ihmeellinen vuosi ikiroudan maassa

Me suomalaiset hellimme mielikuvaa, jonka mukaan olemme suuriakin Venäjän asiantuntijoita. Jopa ulkomailla kuvitellaan usein, että suomalaisilla poliitikoilla on jonkinlaista erityisosaamista Venäjän asioista. Luulen, että se on harhakäsitys.

Tällaisia ajatuksia tuli mieleen, kun luin Jussi Konttisen tietokirjan (Siperia - Suomalaisen perheen ihmeellinen vuosi ikiroudan maassa, HS Kirjat 2019). Siperia avasi silmät. Kuinka vähän olenkaan tiennyt.

Helsingin Sanomien toimittaja Konttinen teki ihmiskokeen, muutti puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa Siperian kylmimmälle seudulle Jakutiaan, pieneen Töhtyrin kylään. Siperiassa vierähti puolitoista vuotta.

Konttisten kotikylän kupeessa oleva Jakutskin kaupunki on maailman kylmin iso kaupunki ja suurin ikiroudan päälle rakennettu asutuskeskus. Joka talvi elohopea laskee ainakin 55:een asteeseen. Alin mitattu lämpötila on -67,7 astetta.

Konttisen kirjaa voi lukea kuin seikkailukertomusta. Hän matkusti Siperiaa ristiin rastiin, häntä epäiltiin vakoilijaksi, hän oli hengenvaarassa Rakkauden kalliolla, hän katseli Euraasian suurinta tulivuoren purkausta, vietti rantaelämää 70 000 mursun kanssa, etsi mammutin syöksyhampaita ikiroudasta ja näytteli jäätynyttä zombia elokuvassa.

Konttinen kirjoittaa sekä perheensä elämästä että Siperiasta ja Venäjästä yleensä; taloudesta, politiikasta, suunnattomista luonnonrikauksista, kulttuurista, ilmastonmuutoksesta. Maailman kohtalo riippuu Siperian ikiroudasta ja Jäämeren jäästä.

Venäjää voi ymmärtää järjellä, mutta sitä ei Konttisen mielestä voi ymmärtää ilman Siperiaa. Muutama luku selventää asiaa.

Siperiasta tulee suurin osa Venäjän luonnonrikkauksista. Siellä on 10 prosenttia maailman tiedossa olevasta öljystä, neljäsosa kaasusta, 12 prosenttia hiilestä, yli viidennes nikkelistä, yhdeksän prosenttia kullasta... Lista on loputon.

Jopa Putin hämmästyi kuulemma taannoin, kun hänelle kerrottiin, että suurin osa Venäjästä, 65 prosenttia, on ikiroudan peitossa. Juuri Siperia on tehnyt Venäjästä suuren, paitsi pinta-alaltaan myös vauraudeltaan. Venäjä on riippuvainen Siperiasta, mutta Siperia ei ole riippuvainen Venäjästä.

Siperiasta voisi Konttisen mukaan tulla Venäjän kehityksen veturi muutenkin kuin vain syytämällä rahaa Moskovaan, mutta se edellyttäisi sitä, että Moskova uskaltaisi päästää Siperian irti, antaa alueille vapautta, valtaa ja vastuuta rahoistaan.

Ilman Siperiaa Venäjällä ei olisi varaa suurvaltapullisteluun. Konttinen arvioi, että Siperian rikkaudet ovat pilanneet Venäjän: ”Ne ovat tehneet siitä kansainvälisen politiikan öykkärin, jonka johtajat voivat hallita maataan moraalitta ja ulosmitata rikkauksia nuoruudenystäviensä pankkitileille. Siperian luonnonvarat ovat kirous Venäjälle ja riesa maailmalle, koska niiden takia Venäjän ei tarvitse muuttua.”

Mitä Siperia opetti Konttiselle puolentoista vuoden aikana?

Ainakin selviytymään. Kun selvisi Siperiasta, hän uskoo pärjäävänsä missä vain. Siperia opetti myös kärsivällisyyttä ja kunnioittamaan hirmuisia luonnonvoimia. Työskentely ja eläminen venäläisen byrokratian puristuksessa vaativat lehmän hermoja.

Olisi ihme ja kumma, jos Siperia ei ole ehdokkaana, kun Tieto Finlandia -palkintoa jaetaan tänä vuonna.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Onkin varmaan suomalaisten naapurioikeus olla asiantuntija Venäjän kysymyksistä, mutta tuo yhteys onkin varmaan enemmän mystinen kuin täysin totta. Venäjän asioista julkisessa tiedotuksessa on ollut vuosikausien täyskatkos, jonka ainakin omalta osaltani katkaisi Haapasalon kertomukset matkoistaan Venäjällä. Muuten koko alue on ollut omassa maailmankartassani lähes valkoinen alue. Kyllä maapallo hitaana kiertoplaneettana kestää hieman ikiroutaa ja kylmyyttäkin. Ihminen on aina ollut seikkailija ja on mukavaa kuulla ihmisten matkustelusta eri puolilla, tällä tavalla ihan vain tietokoneen äärellä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Samaa mieltö siitä, että suomalaiset luulevat tietävänsä. Koiviston Manu oli suuri Venäjä Nero, mutta ei ollut. Konttisella on Siperian oppi hallussa, ei voi hänelle vastaankaan väittää.

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri

Yes, Koivisto on todellakin ollut harvinainen poikkeus. Hän tunsi Venäjän ja osasi kielen sekä harrasti muutenkin Venäjän asioita monipuolisesti.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Jussi Halla-aho on kirkkoslaavista väitelleenä tohtorina tehnyt töitä viisumivirkailijana Kiovan suurlähetystössä, joten voinee sanoa jotakin tietävänsä venäläisestä sielunlaadusta. Olisiko tanssinut susien kanssa otsatöyhtöä heilauttaen, kyllä se siitä!

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kauanko siinä menisi kun kansainväliset suuryhtiöt ostaisivat kaivosoikeudet paikallispomoilta?, Putin perustelee Venäjän valtaa Siperian aarrekentillä.

Kirjoitin omakustannekirjassa kymmenisen vuotta sitten syrjäseutujen ihmisten myyneen Itä-Suomessa 1800-luvun puolivälin tietämissä laajoja salomaita polttopuun hinnalla "etelän apteekkarisuvuille", tietämättöminä puunjalostuksen alkaneesta boomista Keski-Euroopassa,

Mahtaisiko Koneen säätiö rahoittaa jos tutkisin kysymystä syvemmälti? Eppäilenpä, että ohjaisi minutkin oppimaan Siperiaan, jos sitäkään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Onhan "Suomella" venäjätietoutta selvästi enemmän kuin varsinaisilla länsieurooppalaisilla mailla. Niin neuvostotodellisuus kuin nykytodellisuuskin ovat pitkälti omakohtaisesti koettuja eivätkä vain Marco Polon tarinoiden kaltaisista artikkeleista opittuja.

Mutta vielä enemmän venäjäymmärrystä on Virolla ja kun ajattelee kuinka eri tavoin Viro suhtautuu Venäjään ja kuinka poikkeavalla "diplomatialla" Suomeen verrattuna se asioitaan sinne päin hoitaa, niin on ehkä hiukan peiliin katsomisen paikka Suomella kuitenkin.

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri

Juha, valistapa meitä, mitä Suomen pitäisi ottaa opiksi Viron tavasta hoitaa Venäjä-suhteitaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

No otetaan esimerkiksi NATO-jäsenyys.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Viro saattoi aloittaa uuden rakentamisen paljolti puhtaalta pöydältä NL:n hajottua. Lennart Meri sanoi silloin Viron olevan paikka jossa vironkieli on turvassa, Venäjän paikka jossa venäjänkieli on turvassa, jne. Jos meno ei tyydytä voi äänestää jaloillaan (vrt. Björn Wahlroos)

Natoon Viro liittyi koska omaa sankariarmeijaa ei ollut painolastina.

Meillä kirjoitettiin somessa viikko sitten jahtipäällikön kerranneen Kordelinin kartanolla jahtimestareidensa Antin ja Jussin kanssa naarassusikauden tavoitteeksi ettei ketään viedä, vaikka olisi löyhästi kiinni. Uusiin asemiin päässyt Antti muistutti taistelleensa tehtävän alunperin Jutalta Lahdessa 2014; mestari Jussi puolestaan tuntevansa susien sielunelämää paikan päällä oleskelleena.

Mannermaan Frank toppuutteli etulinjan jahtimiesten intoa provosoida susia pesällään.

Tänään uutisoidaan jahtipäällikön vierailevan ensi viikolla Hämeen maakunnassa sankariarmeijan yhteistyöyrityksessä.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kommenttiin #8: hyvin pitkälti uuden rakentamista tämä Suomikin edelleen on vasta satavuotiaana itsenäisenä valtiona verrattuna moniin jopa tuhatvuotisiin valtakuntiin. Suomen kannalta on tärkeintä pitää hyvät suhteet kaikkiin naapurimaihin ja ilmansuuntiin. Siinä riittää päättäjillämme työtä.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Maamme kaivoskalleudet on jo aikoja sitten alistettu ulkomaisten yhtiöiden valta-areenaksi.

Jos nyt yhtään älyllistä päättäjää löytyisi, joka pysäyttäisi maamme maaperärikkauksien yltiöhydyntämisen.

Herätkää nyt, hyvänen aika - kertarahalla saa vain puuroa, jatkumolla timantteja!

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kirjoitin blogikirjoituksessani vuonna 2014 "Miten raha pyörii Euroopassa?", että tärkein rikkautemme tässä maassa ja muuallakin on ihmiset. Usein rahoituspolitiikassa ihminen ja hyvä elämäntapa ohitetaan ja kun kriisi uhkaa vielä varmemmin. Jospa alkaisimme katsoa jopa politiikassa, että ihmiselämäkin tulee rahoitettua. Rahan liikkeitä kartoitetaan, mutta sen ei pidä paeta ihmistä. Suomessa on jo toteutettuna rahapolitiikassa useita yhteiskuntaa vakauttavia rahoitusratkaisuja.

http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264...

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Itä-Suomen Sorsakoskelle 1800-luvulla perustetusta Hackman-yhtiöstä äitinsä perintöinä saamiensa osinkojen kautta savolaisuuden tuntijana itseään pitävä Hjallis Harkimo on päättänyt ottaa uuden alun elinkelvottomaksi osoittautuneelle LiikeNyt: lle.

Hän oli käynyt yhdessä Mikael Jungnerin kanssa Kuopion torilla vakuuttelemassa, ettei ketään pääkaupungissa unohdeta vaan kaikista pidetään huolta, että jokaiselle on oma tehtävä isänmaan palveluksessa. Siksi ääni LiikeNyt:ille.

(jos sitten lopulta kohtalo johtaakin katoamiseen tulimyrskyssä niin ketään ei silloinkaan jätetä vaan tuodaan ikuiseen lepoon isänmaan sankarimultaan)

Näitä lukiessaan esim. Jean-Paul Sartre, yksi sodan jälkeisen ajattelun suurista läntistä kehittäjistä, tuskailisi eikö mitään ole opittu. Perintöomaisuuksien sijaan pitää puolustaa jokaisen ainutkertaista ihmisarvoa. Marxilainen yksityisomaisuuden sosialisointi ei enää ketään uhkaa. Marx ei tuntenut ihmisluonnetta.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa