Jorma Melleri

Euroopan vaarallisin mies

  • Euroopan vaarallisin mies

En voinut taaskaan vastustaa pahan kosketusta, vaikka olen monta kertaa itselleni luvannut, että natsikirjoja en enää lue. Kun kirjan nimi on Euroopan vaarallisin mies, ajattelin, että se voisi tuoda hieman jännitystä tasaiseen elämääni.

Tarina Euroopan vaarallisimmasta miehestä kerrotaan uudessa kirjassa (Stuart Smith: SS-kommando Otto Skorzeny - Euroopan vaarallisin mies, Minerva 2018). Se on kuin oppikirja siitä, miten myytti luodaan.

Häviötään kohti marssiva natsi-Saksa tarvitsi syksyllä 1943 arjalaisen yli-ihmisen, johon voisi samaistua. Goebbelsin propagandakoneisto loi SS-kommando Otto Skorzenystä (1908-1975) tietoisesti legendaarisen hahmon, jonka luomiseen Skorzeny itse osallistui enemmän kuin mielellään.

Pohjan Skorzenyn maineelle loi syyskuussa 1943 vaarallinen operaatio, jossa saksalaiset vapauttivat Italian hallituksen vangitseman Benito Mussolinin vuoren huipulla olleesta hotellista. Tästä uhkarohkeasta operaatiosta Skorzeny otti Himmlerin ja Goebbelsin avustuksella kaiken kunnian itselleen.

Smith kuvaa yksityiskohtaisesti, miten Mussolinin vapauttamisen saama julkisuus oli Otto Skorzenylle unelmien täyttymys. Uutisfilmi esitteli pelastusoperaatiota näyttävästi ja Skorzeny paistatteli Mussolinin rinnalla filmin pääosassa. Myytti alkoi elää omaa elämäänsä.

Skorzeny täytti Goebbelsin asettamat sankarin raamit. Hän oli jykevä 190-senttinen kolossi, joka näytti täydelliseltä arjalaiselta. Sotilaallista uskottavuutta lisäsi miekan aiheuttama arpi poskessa. Hän oli vielä tuntematon, joten hänestä oli helppo muokata legendaarinen hahmo.

Armeijan sisällä paheksuttiin sitä, että Mussolini-operaatiosta kunnian sai vain Skorzeny. Kauna oli Smithin mukaan hillittyä mutta katkeraa. Monet pitivät Skorzenyä huijarina, joka käytti poliittisia suhteitaan hyväksi ja otti nimiinsä muiden saavutukset.

Onnistunut Mussolinin vapautus kasvatti Hitlerin nälkää uusiin täsmäiskuihin, joiden suunnittelussa Skorzenyllä oli oma roolinsa. Toteutumatta jäivät kuitenkin mm. Churchillin, Rooseveltin ja Stalinin salamurhat Teheranin konferenssissa, kuten myös suunnitelmat partisaanijohtaja Titon ja kenraali Eisenhowerin murhaamisesta.

Sodan jälkeen Skorzenyä syytettiin sotarikoksista, mutta tuomiota hän ei saanut. Oikeudenkäynnin tuomarin tokaisu Euroopan vaarallisimmasta miehestä jäi kuitenkin elämään. Oikeusjuttu lisäsi Skorzenyn vetovoimaa julkisuudessa. Hänestä ei tullutkaan tuomittu sotarikollinen, vaan väärin ymmärretty sankari.

Läntiset tiedotusvälineet seurasivat 1950-luvulla tarkasti Skorzenyn elämää ja olivat osa myytin myöhempää rakentamista. Skorzeny käytti hyväkseen median kiinnostusta ja muotoili elämäntarinansa kansaan meneväksi seikkailukertomukseksi. Hänellä oli tarina, jonka hän kertoi kainostelemattoman piittaamattomana tosiasioista, kuten Smith kirjoittaa.

Sodan jälkeen Skorzeny asui pääasiassa Espanjassa Francon suojeluksessa. Hän rakensi imagonsa uudelleen kansainvälistä kauppaa harjoittavana liikemiehenä, oli mukana ulkomaille paenneiden natsien verkostossa ja loi miljoonaomaisuuden asekaupoilla.

Yhdysvaltoihin Skorzeny ei koskaan saanut viisumia. Perusteeksi kerrottiin ”suuri määrä todeksi vahvistamattomia raportteja tiedustelutiedon kaupittelusta, espanjalaisten aseiden myymisestä Egyptille, uusnatsijärjestön perustamisesta ja vallankaappausyrityksen valmistelusta Saksassa”.

Otto Skorzeny pysyi natsina loppuun asti. Hänen lempisanontansa oli Nietzscheltä lainattu Gefährlich leben - elää vaarallisesti. Se kiteytti hyvin vaarallisen miehen elämän.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Parin vuoden takaisessa Hitlerin kopla -kirjassaan Markku Jokisipilä esittelee myös Skorzenyn. Jos et "enää" avaa natsikirjoja, toivottavasti olet ehtinyt lukaista Jokisipilän! Jotenkin tuntuu, että suomalaiskirjoittajalla on saksalaispahiksesta astetta arvostavampi käsitys kuin Smithillä.

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri

Jokisipilän kirjaa en ole lukenut, sisällysluettelon taisin silmäillä aikoinaan. Täytyypä tsekata, mitä hän kirjoittaa Skorzenystä.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Jokisipilällä on teoksissaan käsittämätön tendenssi tuoda esiin natsi-Saksan "pahiksia", ja niitähän kyllä riittää!, mutta koskahan tämä historioitsija hengenheimolaisineen, mm. Oula Silvennoinen, ottaa käsittelyn alle bolshevikki-Venäjän tai kommunisti-Kiinan pahisten tekemisiä?

Jokisipilällä on ilmeinen tarve myös koittaa syyllistää Suomi talvisotaan, ymmärtämättä myöskään jatkosodan olemusta talvisodan jatkona, Stalinin aiheuttamana.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Filosofia on vaarallista, kieltämättä. Ihmiskunnan historiassa on toistuvasti käynyt niin, että teoria on haluttu käytännön elämässä joko todistaa tai kumota - ihmishenkiä säästämättä. Varmaankin myös natsi-Saksassa oli kysymys tästä.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa