Jorma Melleri

Kuka pilasi Jorman nimen?

  • Kuka pilasi Jorman nimen?

Professori Janne Saarikivi, Ylen Aamu-tv:n Jälkiviisaista tuttu mies, kertoo uudessa kirjassaan (Suomen kieli ja mieli, Teos 2018) esimerkkejä siitä, miten kieli muuttuu. Vanhat nimetkin ovat menettäneet entistä hohtoaan. Ennen monista vanhemmista tuntui hyvältä antaa lapsilleen nimeksi esimerkiksi Yrjö, Uuno tai Antero.

Nyt tilanne on toinen. Yrjö ei voi mitään sille, että hänen nimensä tarkoittaa oksennusta, Uuno on typerys eikä ”kaukana ole sekään päivä, kun Antero on samalla tavoin pilattu nimi, jota yksikään täysjärkinen ei voi vastasyntyneelle antaa”.

Jorma kuuluu samaan sarjaan, vaikka sitä Saarikivi ei mainitse. Viime vuosina monikaan poika ei ole saanut nimekseen tätä takavuosien muotinimeä. Kuka pilasi Jorman kunniakkaan nimen?

Saarikivi kertoo hauskoja ja opettavaisia, mutta myös surullisia ja masentavia esimerkkejä kielen muutoksista. Vajaamieliset ja raajarikot muuttuivat ensin mielisairaiksi ja invalideiksi, jotka taas kehittyivät kehityshäiriöisiksi ja haasteellisiksi. Hullujenhuone oli vähän aikaa mielisairaala, sitten psykiatrinen sairaala ja nyt ”kokonaishyvinvoinnin keskus tai monipuolinen mielenterveyden palvelukeskus”.

Vallanpitäjillä on tykit ja panssarit, mutta he eivät voi Saarikiven mielestä estää sanojen muuttumista kaksimielisten vitsien ja naureskelun aiheiksi. Sorron, väkivallan ja typeryyden monumentteja ovat sellaiset sanat kuin rotupuhtaus, luokkakantaisuus, kansankokonaisuus, marksismi-leninismi, vapaussota, liennytys ja rauhanomainen rinnakkaiselo.

Historian häpeäpaalu on Saarikiven ennustuksen mukaan monien nykyisten muotisanojen loppusijoituspaikka: eurohenkisyys, maahanmuuttokriittisyys, talouskasvu, kestävyysvaje, huippuyliopisto, henkilöstöjohtaminen, tuotteistaminen, henkilöbrändi ja osaamiskeskus ovat kohta historian roskatynnyrissä.

Kielitieteilijä on tietysti jo virkansa puolesta huolissaan suomen kielen tulevaisuudesta. Saarikivi esittää kuitenkin yllättäviä tilastoja, jotka osoittavat, ettei peli ihan kokonaan ole menetetty.

Suomen kieli on tekstien määrällä mitattuna maailman kolmenkymmenen suurimman kielen joukossa. Suomi on internetin 25. yleisin kieli ja suomenkielinen Wikipedia on maailman 22. suurin. Tekstien määrässä suomi pärjää hyvin maailman 7000 kielen joukossa. Puhujamäärältään suomi on noin sijalla 120.

Kielimies ei pääse roolistaan edes kävelyretkellään äitinsä kanssa. Kerran he tarkkailivat Helsingin kahviloita. Yhden ikkunan mainokset olivat yllättäen selvää suomea: Kahvi ja pannukakku 2,50, Lihapiirakka kahdella nakilla 2,50. Äiti tiesi, että kahvilaa pitivät kiinalaiset. Pelastavatko siis maahanmuuttajat suomen kielen?

Saarikivi kärjistää: ”Yksikään suomalainen kahvilanomistaja ei käyttäisi pelkkää suomea mainoksissa. Suomalaisen omistaman kahvilan nimi olisi jotain sellaista kuin Espresso Edge tai Downtown Cafe Cream, ja tuotteiden nimet taas Latte with cream, Latte normal ja niin edelleen.”

Saarikivi taistelee englannin ylivaltaa vastaan eikä hän keksi yhtään syytä, miksi kannattaisi olla englanninkielinen maa nimeltä Suomi. Viesti erityisesti yliopistojen suuntaan kuulostaa kohtalokkaalta: ”Suomi, joka vapaaehtoisesti luopuu suomen kielen käytöstä koulutuksessa, on tarpeeton valtio.”

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (77 kommenttia)

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Huippuyliopistosta tulee mieleen toistuvat EU:n huippukokoukset. Huippu menettää merkitystään, jos jokainen kokous on 'huippu'!

Ranska on myös puuttunut jo vuosia sitten englantilaistumiseen mm. yritysten nimissä. Ne kiellettiin sakon uhalla.

Meillä on myös englantilaisia lainasanoja, jotka särähtävät korvaani.

Monet käyttävät tasosta sanaa level. Kun joku puhuu levelistä, niin suljen korvani. Joskus on saattanut olla hienoa, että hallitsee vieraskielisiä ilmaisuja puheessaan, mutta nyt näen sen enmmän typeryytenä kuin fiksuna.

Suomen kielessä on selkeät ja kauniit sanat, joiden käyttö on parasta kielen huoltoa.

Olen Saarikiven kanssa samaa mieltä, kielen tehtävänä on myös kansallisen yhteyden ymmärrys.

Risto Järvenpää

Parempi sanoa huippukokous kuin summitti.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

No, kyse oli ennemminkin 'huippu' -sanan toistuvasta käytöstä, ei käännöksestä!

Se siitä!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

"”Yksikään suomalainen kahvilanomistaja ei käyttäisi pelkkää suomea mainoksissa"

Muistan hyvin, miten Arto Paasilinna kerran seisoi uhmakkaasti Helsingin kadulla ja ilmoitti niin toimittajalle kuin kuvaajalle: "En ikinä enää astu sellaisen liikkeen sisälle, jolla ei ole suomalaista nimeä".

(se oli just sitä soneran, itellan, transpointin ym aikaa)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

80-luvulla olin työasioissa käymässä Viialassa ja siellä oli hotelliravintola "Seurahuone" torin varrella, niin kuin yleensäkin pienissä suomalaisissa kaupungeissa.

Kun seuraavan kerran kävin siellä parin vuoden kuluttua, sama talo seisoi edelleen torin varrella, mutta nimeksi oli muutettu: "Gasthaus Elefant".

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Seuraava nimi ei niinkään mennyt pilalle, mutta ilmaisu "Se tekee edvartia" on aina ollut ihmetykseni kohteena. Esteri-nimen kantajan kannattaisi olla jo hieman huolissaan..

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Nimien ja sanojen piilomerkitys muuttuu kyllä muissakin kielissä kuin vain suomessa. Vielä 60-luvulla olisi hyvin voinut sanoa, että "Dick is a gay guy" tarkoittaen "Riku on hilpeä tyyppi", mutta tuollainen lause olisi nykyään aika groteski englanniksi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel
Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Minulle USA:ssa huolestunut sisar kertoi veljestään, että 'he goes gay with the guys'.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Jorma nimi vääntyy monilla Jompaksi (mm. Jorma Ojaharju). Kaksoismerkityksen takiako vai ihan muuten vain helpottamaan.

Onkin milenkiintoista, mistä henkilön nimiin liittyvät ilmaisut ovat saaneet alkunsa. Sanonnat kun tahtovat jäädä soimaan kansan kieleen, eikä niistä helpolla päästetä irti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eräs lapsuuden tuttavaperheemme isä kertoi kerran, että kun heidän esikoispoikansa syntyi, he päättivät antaa nimeksi "Tero", jotta se olisi lyhyt suomalainen nimi, jota ei tarvitse väännellä miksikään.

Kun Tero oli kouluikäinen, niin kerran oli joku hänen kavereistaan soittanut ovikelloa ja kun isä oli mennyt avaamaan, poika oli kysynyt: "Onks terska kotona?".

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#8 Juha, voi, ei!

Nyt on myös noita muotiin tulleita vieraskielisiä etunimiä. Eräs tyttö sai nimekseen Jessika (Jessica), eli pieni suomennosyritys! Seurauksen varmaan jo tiedätte - "Jeessika". Hieman ajattelematonta vanhemmilta, sanoisin! Tyttö vaihtoi nimensä.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Ottaisiko itse Erkkikään selvää miksi eivät suomalaiset nimet enää kelpaa firmoille, pankeille, baareille jne

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"firmoille, pankeille, baareille"

Tai sitten yhtiöille, rahalaitoksille ja kuppiloille.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

ja pojille, tytöille...

(minun tyttäreni nimi on Vilja ja poikani nimi Veikko).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

Miehen nimenä "Viljo" on nykyään saanut myös hiukan "toopen" sävyn. Eikä sitä vähentänyt lainkaan Heikki Kinnusen sketsisarja "onks Viljoo näkyny".

https://www.youtube.com/watch?v=9wn5YF2yb9s

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #12

#12 Taitaa tuo Ilmarikin olla aito suomalainen?

Kun kävin Suomen Kansallisarkistossa tutkimassa isoisäni taustoja, niin vuoden 1887 nimistössä (syntyneiden ja kastettujen lasten) esiintyy paljon ruotsinkielisiä etunimiä, vaikka sukunimet ovat perisuomalaisia, kuten Asikainen, Hirvonen, Natunen, Lötjönen jne.

Poikien nimissä on useita Johan -nimisiä. Löytyy myös David, Oskar ja Magnus -nimet. Tyttöjen nimissä esiintyy Emma ja Ulrika, jotka myös haiskahtavat naapurista lainatuilta.

Mahtoiko tuolloin olla muotia antaa lapselle vieraskielinen nimi?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #14

Aikoinaan lapset (k)ristittiin miltei järjestään raamatun nimistöstä, niin myös Savossa. Tuomas, Samuel, Isak, Maria, Magdalena, jne. Isäni oli kirkonkirjoissa Samuli, kutsumanimeltään Samppa, setäni oli nimeltään Paavali (Paavo) Rönkkö, veljeni toinen nimi on yhä Fredrik (Reittu). Sitä perua ovat myös ruotsinkieliset etunimet. Kotikylän kuppilaa piti Abraham (Ambro) Kamunen, erästä metsuria kutsuttiin Nantti Rönköksi, helppo arvata Ferdinandiksi.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #15

Itsekin olen Raamatusta, Mooseksen sisarena tunnettu! Samuel taitaa nykykielessä olla Samu! Maria on edelleen hengissä.

Isoisoisäni oli Adam (savolainen laivanrakentaja), etteikö vaan olisi joku alkuperäinen Paratiisin edustaja!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Suomessa on jo tuhatluvun alkuajoilta ollut vallalla ruotsinkielinen etunimistö, koska Suomen alue oli osa Ruotsia. Tuon valtakunnallisen etunimistön rinnalla käytettiin sitten lisäksi alueellisia etunimiä, siis suomalaisia "Pekka", "Tapio" ja "Pellervo" -tyyppisiä. 1800-luku autonomisena aikana lisäsi hiukan suomalaista etunimistöä ruotsalaiseen verrattuna, mutta vain marginaalisesti. Sen verran lujassa oli edelleen kulttuuriside entiseen emämaahan. Tyypillisiä nimiä silloin olivat mm. "Oskar", "Alexandra", "Maria", Elis" j.n.e.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #16

Totta. Historian tutkiminen olisi mielenkiintoista pelkästään jo nimitietouden kautta.

Noista poikien nimistä isäni, joka syntyi 1914 sain toiseksi nimekseen Eelis (suomalaistunut lisä eellä) ja äitini isä, joka syntyi 1887 oli Oskar.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #16

Vielä 1800-luvulla kirkonkirjat kirjoitettiin yksinomaan ruotsinkielellä (paljon käytetty peruste ns. pakkoruotsille jota ilman et ymmärrä vanhoja tekstejä). Kaikki papit olivat saaneet oppinsa Ruotsissa/Åbo Akademissa. Erityisen selvästi ammatin periytyminen isältä pojalle näkyikin papistossa.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #16

Pekka on kuitenkin kristillisperäinen, Pietarin kotoinen variantti.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #14

Itse olen Jari-Pekka Aukusti. Siinä on kolme eri taustaa. Augustus on latinaa, Pekka tulee kreikan Petruksesta. Jari on Jalmari Finnen lyhennys omasta nimestään, jonka taustalla on skandinaavinen "kypäräsotilas".

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #52

Upea nimi Sinulla, Jari-Pekka!

Olettaisin kuitenkin, että vanhempasi eivät noita alkuperäisiä pohtineet nimeä Sinulle antaessaan. Vai, ovatko kenties avanneet nimien etymologiaa.

Tiennet kenties, että Aukusti saattaa tulla suvun nimistöstä, näin päättelisin.

Jari-Pekka lienee melko yleinen pojan nimi Suomessa. Sori siitä!

Joroisissa, valtatie 5:n varrella, Jari-Pekka mainostaa isoin plakaatein. On bensa-asema ja massiivinen ruokakauppa/ravintola kooste. On muuten ainoita kauppoja, joissa ei myydä alkoholituotteita. Syyksi arvelisin uskonnollisen vakaumuksen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #53

Olen neljäs Aukusti peräkkäin, ensimmäinen syntyi vuonna 1866. Vuonna 1955 Jarit olivat harvinaisia, mutta kouluaikoinani joinakin vuosina Jari oli jopa suosituin uusi pojannimi.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #12
Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 10/11:

Yksi syy on kaksikielisyytemme. Kun ottaa nimen, joka on latinaa tai melkein latinaa ei tarvita käännöstä. Esimerkkejä: Solidium, Mandatum, Unitas, Securus, Talentum, Novera, Speditor, Tele, Chymos (mehu), Rudus (sora), Vestio (minä puen), Volvo (pyöritän), Veho (kuljetan), Carrus (kärryt), Defensor legis (lain puolustaja). Tuotteita: dux, lux, pax, rex, vox, sobus, herba.

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri

Täällähän käydään vilkasta ja hyvää keskustelua. Kiitos tähänastisista kommenteista!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tiekartta on (sananmukainen) käännösvirhe, kun tarkoitetaan suunnitelmaa. Ja industry on useimmiten toimiala eikä teollisuus.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Oletan, että monet käyttävät tietämättään sanoja, joiden merkitys on toinen, minkä olettivat olevan.

Samaa voi sanoa tuosta industry -sanasta, jonka käytössä olisi oltava huolellinen.

Juuri noista syistä, on parempi käyttää kotimaista kieltä väärinymmärrysten karsimiseksi.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Vaikka nimiä väännellään, Sixten Korkman ainakin haluaisi säilyttää kansallisia sanontoja joista puhui tänään Yle:n aamu-uutisissa. Irtisanomiskiista pitää hänen mukaansa ratkaista käyttäen omaa tapaa "ottaa järki käteen", ilmaisu kun esiintyy vain suomenkielessä.

Olen itse viime päivinä somessa viitannut kirjailija Solzhenitsynin tukeneen ajattelua, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on ihmisarvo joka on jakamaton eikä kaupan.

Hallinnon mukaan sinulla on ihmisarvoa jos sinulla on työ. Sen taas työnantaja antaa, tai ottaa. Kielimiehet voivat kääntää saksaksi, se vapauttaa.

Olen jatkokeskusteluissa korjannut kuulleeni em. työn ja ihmisarvon keskinäisriippuvuuden määritelmän yllättäen ja pyytämättä mediassa päivä tai pari sitten kansanedustajapappi Kimmo Kivelältä, siis suoraan hevosen suusta, enkä Juha Sipilältä. Sanonta tullee englanninkielestä.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

"Erityisten tärkeänä pidän löytämiämme lisäpanostuksia Talent Boost -toimenpideohjelmaan”, työministeri Lindström kommentoi. Ote US:n uutisesta 23.10.

Vaikka TALENT BOOST -ohjelma onkin suunnattu kansainvälisille osaajille, lienee aiheellista pitää myös suomenkielistä rinnakkaisnimeä. Vai, onko se liian 'tylsän kuuloista'?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

No kumpi kuulostaa hienommalta mieheltä: Carlo Casagrande vai Isontalon Kalle?

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #26
Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #26

Kyllä Isontalon Kalle (Kaarlo) on 'rautaa'!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #29
Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #30

Tampereen kaupungilla on kehittämispäällikkö Jaakko Uusitalo. En tiedä, harrastaako hän italialaista kulttuuria.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #61
Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Heikki, on ehdottoman hienoa, että Sixten Korkman, joka itse on kaksikielinen, toi esiin ehta suomalaisen sloganin 'ottaa järki käteen'!

Maa, joka on hyvin hauras useiden vallankäyttäjien temmellyskenttänä, joutuu jopa kielellisenä argumentaationa toimimaan.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Professori Kimmo Rentola sivuaa aihetta kirjoittaessaan Italiasta tänään Hesarissa. Siellähän osataan olla ylpeitä paikalliskulttuureista, Firenzessä ollaan enemmän vaikka Brysseliä kuin pääkaupunki Roomaa. Meillä taas kaikki lipoo Stadia, ettei "yksikään joka diggaa seniorikieltä, himmailisi, vaan svengaisi täysillä"

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Yritykset ovat nykyään kansainvälisiä ja suomen kielinen nimi ei aina ole kovin kätevä. 1950-luvulla perustettu Rakentajain Konevuokraamo Oy sinnitteli pitkään kunnes vaihtoi vuonna 2006 nimeksi Cramo Oyj

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Kansainvälisen toiminnan ymmärtää firman nimeämisen kannalta, mutta miksi vain kotimaassa toimiville yrityksisille, valtion ja kuntien laitoksille on pitänyt apinoida vierasperäisiä nimiä?
Tekeekö vierasperäinen nimi niistä jollain tavalla parempia tai tehokkaampia? Ei suinkaan.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Jos annetaan esim. englanninkielisiä nimiä liikkeille, niin oltakoon johdonmukaisia. Ei sitten sotketa suomea sekaan.

Kiellettyjen listalle:

  • Leenan Bakery
  • Taito Shop Helsky
  • Duudsonit Activity Park

Lukijat löytävät varmaan lisää huonoja esimerkkejä.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Posti-Pekka (Vennamo) aloitti aikanaan postin toimintojen kielellistämisen.

Lopulta on kuitenkin palattu aitoon alkuperäiseen: Postiin!

Sana on hyvä, mutta operoijat taustalla ovat vielä kyseenalaisia.

Mahtavatko postinjakelijat joutua vielä leikkaamaan nurmikoita tai kolaamaan lunta?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Cramo on aika hyvä nimi, jonka suomalaisetkin osaavat lausua ilman, että tarvitsee ajatella mitä se ehkä merkitsee. Kansainvälistä bisnestä tekeville firmoille tuollainen Rakentajain Konevuokraamo on aika vaikea nimi. Kun olin Italiassa työssä 70-luvun lopulla, niin kyseisen huolintaliikkeen kolleegani päivitteli erään lähetyksen suomalaisen vastaanottajan nimeä ihmetellen voiko se todella olla oikein. Nimi oli "Kirjateollisuusasioimisto Osakeyhtiö".

Vaikka suomalaiset nimet muutetaankin kansainväliseen kontekstiin paremmin sopiviksi ei niiden silti tarvitse muuttua suomalaisten suurelle osalle oudoiksi tyyliin "Itella Logistics". Kun Rikkihappo Oy osti oululaisen Typpi Oy:n, niin nimeksi keksittiin "Kemira", mikä sopii yhtä hyvin suomalaiseen kuin miltei minkä tahansa muunmaalaiseenkin suuhun.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

CRAMO QUICK FACTS
On 3 January 2006, the new Cramo Group saw the light of day as a result of the merger of Rakentajain Konevuokraamo Oyj of Finland (renamed Cramo Plc on 24 November 2006) and Cramo, Sweden’s equipment rental market leader.

Eli uuden omistajakumppanin nimi

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Outoja oppilaitosten nimiä Omnia, Metropolia, Laurea, Aalto yliopisto joka tuo mieleen 30-luvun tuolit joissa ei haluta istua.

Kymmenen vuoden kuluttua kansankielinen kulttuuri on hautautunut hiljaisesti elävältä, koska "must read suoraan hevosen suusta" politiikka johtaa siihen.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Ne ajat taitavat kuitenkin olla jo ohi kun postiauton kyljessä luki isolla ITELLA LOGISTICS.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

".... hänen äitinsä rakasti kukkia ja piti hyvää huolta puutarhastaan..."

Eikös ole ihan kaunis kuvaus äidin harrastuksista. Erään harmittoman poliitikon tekstiviestin seurauksena siihenkin ui harmillinen kaksimielisyyden särö - joka alkujaan oli ihan hauska ja söde - paitsi poliittisilta seuraaamuksiltaan.
Asia voi menneä ohi huomaamatta, ellei viiteyhteys ole aktiivimuistissa.

Onko kirjoittajan mietittävä tuolaisia kieleen (sanaan) kiusallisen asiayhteyden kautta uineita piiloviitteitä - jotka lukija voi oivaltaa? Mikäli lukija oivaltaa, se voi pilata lauseen kauniin harmonian.
Onko se pahasta tai relevanttia, lienee yksilöllistä, enkä siihen osaa ottaa kantaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hyvää pohdiskelua. Annoit oikeastaan vinkin taitavalle sanankäyttäjälle siitä kuinka voi vaikuttaa kuulijan tai lukijan piilotajuntaan ilman, että kukaan voi osoittaa sellaista vaikutusta haetun. Noita puutarhan hoitoon verrattavissa olevia ilmaisuja kun voi listata useitakin erilaisia ja niitä voi itsekin kehitellä mielessään siten, että piilomerkitys tulee mahdolliseksi, vaikkei niitä aiemmin olisi esillä ollutkaan.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#24

>Olen itse viime päivinä somessa viitannut kirjailija Solzhenitsynin tukeneen ajattelua, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on ihmisarvo joka on jakamaton eikä kaupan.

ooo

Tuolle tämän aamun fanfaarit!

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Taustaksi: Hieman yllättäen pulpahti mieleen muistoja lapsuuden kodistani Sonkajärveltä kirjoittaessani NL:n toisinajattelijoista vankileirillä.

Muistan näet hyvin isosiskoni Riitan kehottaneen lukemaan silloin joskus -60 luvun puolivälissä kirjastosta lainaamansa Aleksander Solzhenitsynin kirjan Ivan Denisovitsin päivä. En kirjasta juuri muuta muista, kuin vangit syömässä hernekeittoa jäätyneistä astioista. Tuon yhden kirjan jälkeen Solzhenitsynin teokset kiellettiin Suomessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei niitä milloinkaan kielletty, mutta kaikille kustantamoille annettiin niin vakavat varoitukset, ettei mikään kustantamo niitä enää julkaissut. Vankileirien Saaristo kustannettiin Suomen markkinoille Ruotsissa.

(P.S. Olen intissä joutunut usein syömään hernerokkaa jäisen pakin kannesta, vaikken siitä kirjaa ole kirjoittanutkaan...)

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #47

Taisi Juha tuo inttiaika olla kuitenkin hieman lyhyempi kuin vankileirit. Toisaalta, oli ilmeisesti myös tieto poispääsystä tiettynä päivänä.

Sen sijaan voisit kyllä kirjoittaa muistelmat, niitä on mielenkiintoista kuulla täällä anekdootteina.

Kielen kehityksen moni-ilmeisyys on todella innostavaa. Myös kielelliset ilmaisut ja huumori, jota isäsi rohkeasti käytti, kuvastaa ajanjaksoa, jonka uskon nykypäivästä kadonneen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

#44. "Tuon yhden kirjan jälkeen" on kyllä urbaanilegendaa:

Ivan Denisovitšin päivä. (Odin den Ivana Denisovitša, 1962.). Suomentanut Markku Lahtela. Keltainen kirjasto 50. Tammi, 1963.
Tapahtui Kretšetovkan asemalla. (Slutsai na stantsii Kretsetovka, 1963.). Suomentanut Markku Lahtela. Tammi, 1963.
Matrjonan talo. (Matrenin dvor, 1963.). Suomentanut Markku Lahtela. Tammi, 1963.
Syöpäosasto. (Rakovyi korpus, 1968–1969.). Suomentanut Esa Adrian. Tammi, 1968. Kaksi osaa. Keltainen kirjasto 86, 88
Ensimmäinen piiri. (V pervom krugu, 1968.). Suomentanut Esa Adrian. Tammi, 1970. Keltainen kirjasto 100
Elokuu neljätoista. (Avgust tšetyrnadtsago, 1971.). Suomentanut Esa Adrian. Tammi, 1972. Keltainen kirjasto 109

Vankileirien saaristo ilmestyi alkuperäisenä vuonna 1973. Seuraavana vuonna Tammi ei julkaissut Adrianin suomennosta. Vapaakauppasopimus oli juuri neuvoteltu ja ETYK tulossa. Kalevi Sorsa muisti, miten oli käynyt 50-luvulla Yrjö Leinon muistelmille, joiden kustannustoimittaja (Tammella) Sorsa oli ollut. Jarl Hellemann teki päätöksen kaverinsa neuvosta.

Olihan se itsesensuuria ja sattui vielä samaan saumaan kuin Kekkosen valinta poikkeuslailla. Kyse oli kuitenkin vain yhden kustantajan päätöksestä, ja lopulta kaikki mainittavat Solzhenitsynin teokset julkaistiin suomeksi suhteellisen nopeasti.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Suomen kieli on ilmaisuvoimainen ja ilmeikäs. Eipä äkkipäätä aukene kansainvälisiin ilmaisuihin tottuneille ulkomaalaisille puhelin, tutka, ohjus, sinko, rekka, hissi eikä norsu. Yhdyssanahirviöt ovat vielä asia erikseen.

Toisinkin päin voi lopputuloksesta tulla outo. Mikroskoopin nimeksi ehdotettiin aikanaan hitutähystintä, radiolle ämyri ja lääketieteen munkkilatinan sigma on kuulemma vemmelmäinen lynkkysuoli.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

....Suomen kieli on tekstien määrällä mitattuna maailman kolmenkymmenen suurimman kielen joukossa. Suomi on internetin 25. yleisin kieli ja suomenkielinen Wikipedia on maailman 22. suurin. Tekstien määrässä suomi pärjää hyvin maailman 7000 kielen joukossa. .....

ooo

Tuo on lohdullista.

¨¨¨¨¨¨

Jorma on hyvä nimi.

¨¨¨¨¨¨¨¨

Isän toinen nimi oli Axel.
Vuosikymmeniä sitten oli isän syntymäpäivä. Puhelin soi kotonamme. Isä meni vastaamaan. Puhelimesta kuului: - Akseli, käännä vekseli paskajuna tulee, jonka jälkeen puhelu katkaistiin.
Arvoitukseksi on jäänyt kuka soitti. Ainoa johtolanka oli että äiti oli tuolloin töissä Valtion Rautateillä

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Lapsuuden kodissani oli yhtä numeroa vaille sama puhelinnumero kuin viereisessä Elannossa.

Kerran puhelin soi lauantaiaamuna ja isäni meni vastaamaan. Isäni vastasi nimellään, meni sitten huvittuneen näköiseksi ja sanoi: "Hetkinen, käyn katsomassa." Hän asetti luurin pöydälle, meni keittiöön ja avasi ruokakaapin oven. Sitten hän meni takaisin puhelimeen ja sanoi: "On meillä puolikas." Kuunneltuaan tovin hän sanoi sitten: "Joskus iltapäivän kuluessa." Siihen puhelu loppui.

Kun ihmettelimme tuota puhelua, hän sanoi, että joku soitti ja kysyi onko meillä ranskanleipää ja että koska sitä tulee lisää.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Kunhan ei ruveta sienien nimiä modernisoimaan, aina olen ihaillut sitä mielikuvituksen lentoa joka on ollut ominaista heille jotka monille sienimmelle ovat nimen antaneet.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Varsinkin "limanuljaska" kuulostaa tosi herkulliselta.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Vielä näihin sienien nimiin palaisin. Ikinä ei sinä ilmoisna ikänä jollakin vieraalla kielellä saati sitten englanniksi voisi kuvitella että näin hienoa, korvaa hivelevää nimistöä itiöemille voitaisiin luoda. Ei taivu kieli ja epäilyttää etteikö tulisi esteeksi myös mielen jäykkyys luoda sienille nimistöä josta alla muutama suorastaan runollinen esimerkki.

Känsätuhkelo
Myrkkynääpikkä
Nuijakuukunen
Tuhtihaarakas
Viitapalsamirousku
Orahytykkä
Taiganuijakas
Laukkanahikas
Kuusenleppärousku

Suuret kiitokset omalta vaatimattomalta mutta kuitenkin sienien ystävältä heille jotka nämäkin mielikuvitusta kutkuttavat nimet ovat kehittäneet.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #60

Olen iäti kiitollinen noista mahtavista sienien nimistä.

Niiden nimiä tuskin edes väännetään muille kielille.

Me, suomalaiset, tunnemme ne ja olemme niistä ylpeät. Meidän sienet.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #60

Upeat, kansalliset nimemme, sienillemme, ovat parasta suomalaisuusaatetta.

Suomalaisten on pidettävä puoliaan, aina ja iankaikkisesti. Amen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #60

... haisuvalmuska, sappitatti, sillihapero, äikätatti, ...

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #71

liha +7 tuoksuu kalalta

(ai pahus, nyt meni yksi huomisista)

Täytyy panna toinen liha +7 tilalle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #72

Hyvä tietää, varustan jo sienikirjan valmiiksi pöydälle.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 50/JK:
Onhan noita eri sieniä kuten haisusieni (Phallus impudicus). Sieni on tunnettu aiemmin nimillä pökkösieni ja pirunmuna. En ole lukenut latinaa, joten nimen käännöksestä en sano mitään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Haisusieni

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #76

Toivo Rautavaara ehdotti pökkösienen niemeksi mulkkusieni, mutta ei mennyt läpi.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

"Saarikivi taistelee englannin ylivaltaa vastaan eikä hän keksi yhtään syytä, miksi kannattaisi olla englanninkielinen maa nimeltä Suomi. Viesti erityisesti yliopistojen suuntaan kuulostaa kohtalokkaalta: ”Suomi, joka vapaaehtoisesti luopuu suomen kielen käytöstä koulutuksessa, on tarpeeton valtio.”

Tuohon blogin alkuperäiseen viitaten, yliopistokoulutuksessa englanninkieli näyttää tulleen jäädäkseen.

Vaikka itsekin olen tutkintoni tehnyt englanninkielisten kirjojen avulla, olisin ollut iloinen, jos samaiset tekstit olisin voinut lukea suomeksi.

Tähän meillä on vielä matkaa, mutta alku on jo toiveikas.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Aikoinaan nimet Uuno ja Tahvo olivat sangen yleisiä.
Mikä taho mahtoi antaa niillekin jonkinlaisen tolvana-merkityksen jo ennen Uuno Turhapuroa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Varmaan Uuno Nokelainen ja Tahvo Soranen.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Nykyisin koirat ja kissat saavat kantaa Uunojen ja Tahvojen perintöä!

Toisaalta, eivätpä nuot niminäkään ole mitenkään mieltä ylentäviä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kuka muuten muistaa, että vuosina 1965–68 toimi suomalaisista huippumuusikoista koostunut yhtye Jormas...

Harvinainen tapaus sikäli, että bändi otti nimensä manageristaan Jorma Weneskoskesta. Yhtyeessä ei ollut puhaltajia, jollei oteta lukuun tuon ajan sanontaa "Weneskoski puhalsi rahat".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuostahan Jormasistahan se Pepe Willbergin ura urkeni myös. Säilynyt yhtä tasaisen himmeänä kiintotähtenä kaikki nämä vuosikymmenet.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Oma kantani on, että keskuksen nimi pitäisi muuttaa takaisin Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseksi.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset