Jorma Melleri

Suomussalmen sulttaani

  • Suomussalmen sulttaani

Naistenmiehenä kansallista kuuluisuutta saanut Ilmari Kianto (1874-1970) muistutti usein, että hän oli papin poika, joka vasta 30-vuotiaana suuteli ensi kerran naista. Vähän yli kuusikymppisenä hän sitten saattoikin jo rehvastella: ”Mikä kumma siis että kun paastosin 30 ikävuotta, viimeiset 31 vuotta ovat olleet yhtä ainoata hurmion hääyötä.”

Panu Rajala on hyvässä vedossa ja elementissään, kun hän kirjoittaa Kiannon värikkäistä vaiheista juuri julkaistussa elämäkerrassa (Panu Rajala: Suomussalmen sulttaani - Ilmari Kiannon elämä, SKS 2018). Perusteellisesti käydään läpi niin kirjailijan tuotanto kuin hänen yksityiselämänsä.

Rajala kysyy heti kirjan alussa, mikä mies oli Iki-Kianto, ja vastaa: ”Syrjitty kirjailija, maanpetturi ja naissankari? Soturi ja sorrettujen puolustaja. Vapaan rakkauden ja moniavioisuuden kannattaja. Kirkon ja yhteiskunnan kaataja. Isänmaallinen intoilija ja asettumaton anarkisti.”

Kianto oli ristiriitainen persoona, joka kätkeytyi usein kaikkien tietämien salanimien taakse. Hän oli Runoilija-maisteri, Nälkämaan keisari ja Rämsänrannan ruhtinas, Kainuun khaani ja Suomussalmen sulttaani, Antero Avomieli ja Mauri Murhenius, Reino Frommerus ja Ilmari Korvenkiro.

Tämän salanimien sankarin kirjallinen maine perustuu kahteen romaaniin ja Kainuun maakuntalauluun. Punainen viiva, Ryysyrannan Jooseppi ja Nälkämaan laulu ovat kansallisia klassikkoja.

Hyvin perustein Kiannon pääteokseksi voidaan nostaa hänen elämänsä. Hän loi uuden kirjailijatyypin, joka on saanut paljon seuraajia. Hän mursi yksityiselämän ja kirjallisuuden välisen rajan. Hän eli julkisuudessa ja paljasti häpeilemättä elämänsä ylä- ja alamäet kaikelle kansalle.

Suomussalmen sulttaani eli 96-vuotiaaksi, oli kolme kertaa naimisissa ja hänellä oli kaksitoista lasta. Kiannolla oli avioliittojen ohessa aina myös rinnakkaisia naissuhteita, intiimi suhde muutaman kotiapulaisen ja kahden sihteerinsä kanssa. Useimmat suhteet olivat myrskyisiä.

Poikansa Uolevin mukaan Iki-Kianto oli helposti naisten vietävissä, oli nainen millainen tahansa: ”Aivan tyhjänpäiväisiä hepsankeikkoja hän ylisteli vierailleen imelin ylisanoin, mitä kaikkien oli kiusallista kuunnella.”

Kianto brändäsi itsensä korpikirjailijaksi, mutta ei hän Rajalan mielestä ollut niin maalainen kuin tahtoi esittää. Hänessä oli myös salonkisankarin ja boheemitaiteilijan puoli.

Kianto herätti pahennusta elintavoillaan, mutta vanhuksena hänet hyväksyttiin hupaisana kuriositeettina. Hän oli ryysyläisten puolustaja ja vallanpitäjien ystävä, Kekkosenkin kaveri.

Ehkä parhaiten Kiannon määritteli jo hänen aikalaisensa Ernst Lampén, jonka mielestä korpikirjailija oli repäisevin kielenkäyttäjä koko suomalaisessa kirjallisuudessa: ”Kianto liikkuu kuin paljasjalka tanssijatar, pomppii ja potkii puoleen ja toiseen, niin että melkein läähätys kuuluu rivien lomista.”

Rajala vertailee usein Kiantoa ja F.E. Sillanpäätä toisiinsa. Kun Sillanpää omaksui ikävuosiaan vanhemman taatan roolin, yritti paljon vanhempi Kianto pitää yllä vaikutelmaa viriilistä naisten miehestä, jonka elämään kuuluivat aina uudet naiset ja yllättävät tempaukset.

Kianto oli armoitettu riidanhaastaja ja kateellinen muille kirjailijoille, kuten Eino Leinolle ja Sillanpäälle. Hän vähätteli erityisesti nobelisti Sillanpäätä. Kun Sillanpää kuoli, Kianto tokaisi: ”Siinä kuoli Suomen toiseksi paras kirjailija.”

P.S. Lapualla kysellään kummissaan, miten voi luottaa mieheen, joka sekoittaa Kauhavan ja Lapuan. Panu Rajala näet kirjoittaa Suomussalmen sulttaanissa, että vapaussodan valkoiset legendat Matti ja Ilmari Laurila olisivat olleet kauhavalaisia. Isä ja poika kaatuivat Länkipohjan taistelussa 1918. Lapuan Lauriloille Kianto kirjoitti muistorunonkin hautajaisia varten: http://vapaussota.com/lapuan-lumiaura/

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kiantajärvessä uivat varsin isoja haukkeja, "Siitä syystä isä ui aina selin" Ikin tytär Raija-Liisa kertoi minulle kerran..

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Uskoisin Panu Rajalan kirjoittavan aiheesta, jonka hän tuntee hyvin. Ei koskene Lapuaa.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Vai oli Iki Kianto Suomussalmen sulttaanikin.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Monessa ehti olemaan mukana mitä hameseikkailuiltaan ehti.

"Kianto tuomittiin talvisodan jälkeen maanpetoksen yrityksestä puoleksi vuodeksi kuritushuoneeseen, koska hän oli jättänyt talonsa Turjanlinnan kuistinpöydälle tyhjän sikarilaatikon, jonka kanteen hän kirjoitti venäjänkielisen viestin:
"Venäläiset toverit! Kunnioittakaa sivumenolla köyhän kirjailijan kotia. Tuossa on saari autiona ynnä huvila itään päin muine rakennuksineen. - Olen minäkin ollut Moskovassa v. 1901-03."
http://www.khpv.org/index.php/kianto

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Ateisti kirjailija Ilmari Kiannon isä oli pappi ja samoin ainakin yksi hänen pojistaan oli pappi. Mutta Otso Tähtivalo Kianto ei ollut aivan tavallinen pappi -

- kannattaa kuunnella
https://areena.yle.fi/1-2297374

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri

Ilmari Kianto liittyi uudelleen kirkon jäseneksi vanhoilla päivillään. Pappipoikansa Otso oli asiassa aktiivinen.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Matti kirjoitti: "- kannattaa kuunnella".

Kannattaa..

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset