Jorma Melleri

Ujo mullistusten mies

  • Ujo mullistusten mies

Olin 1970-luvulla muutaman vuoden töissä Helsingin Sanomain kotimaan toimituksessa. Siellä työskenteli samaan aikaan myös Jukka Rislakki, pitkä ja ujo nuorimies, josta sai vaikutelman, että hän oli ihan väärässä paikassa.

Tuosta ajasta Rislakki kertoo lyhyesti myös juuri ilmestyneissä muistelmissaan (Jukka Rislakki: Mullistusten mies - Elämää ja kohtaloita historian aallokossa, Otava 2018). Hän kirjoittaa olleensa niin ujo ja arka, jännittäjätyyppi, ettei hänestä koskaan voinut tulla hyvää uutistoimittajaa:

- Ihmissuhdetaitoni olivat olemattomat. Hermoilin joskus tavallisiakin haastattelutilanteita ja epäröin ”häiritä” ihmisiä puhelinsoitoilla.

Esimakua kauhunsekaisista työtilanteista Rislakki sai jo Iltasanomien toimitusharjoittelijana, kun hän joutui tekemään katugallupeja. Rislakki pyytää lukijaa kuvittelemaan, miten tuntematon, lähes kaksimetrinen mies popliinitakissa pysäyttelee naisia kadulla ja kysyy: käytättekö bikineitä? Toimittaja pelkäsi saavansa käsilaukusta päähänsä.

Rislakki halusi ulkomaantoimittajaksi ja sellainen hänestä myös tuli. Hän kertoo kiinnostavia episodeja 33-vuotisesta ajastaan Hesarin leivissä. Usein hän oli kivi pomojensa kengässä, hieman hankala tapaus, jota kirjan takakannessa luonnehditaan jopa Hesarin vasemmistolaisimmaksi toimittajaksi. Se lienee liioittelua.

Rislakki aloitti toimittajantyönsä ohessa kirjojen kirjoittamisen jo 1970-luvulla. Hän paneutui intohimoisesti vakoilun maailmaan, Suomen lähihistorian vaiettuihin kipukohtiin ja viime vuosina myös Baltian asioihin. Monet kirjat saivat ristiriitaisen vastaanoton. Osa kehui, osa haukkui ja palkintojakin tuli.

Ujon miehen elämä mullistui, kun hän tapasi juttumatkallaan Latviassa Anna Žiguren, josta tuli Rislakin vaimo ja uudelleen itsenäistyneen Latvian suurlähettiläs Suomeen. Nyt pariskunta viettää aktiivisia eläkepäiviään Latvian Jurmalassa.

Kirjoissaan Rislakki on tottunut paljastamaan sekä isoja että pieniä salaisuuksia. Muistelmien pieniin paljastuksiin kuuluu se tiedonjyvänen, että Rislakilla on harvinainen oikeus sinutella professori Matti Klingeä. Se johtuu siitä, että molemmat kuuluvat Amaranter-ritarikuntaan, johon Rislakki kutsuttiin jäseneksi ”Annan siivellä tietysti”. Kyseessä on 1700-luvulla perustettu ruotsalaisperäinen seurapiirikerho, rojalistinen salaseura.

Rislakki muistelee tyylilleen uskollisena asialinjalla. Hän taustoittaa kirjojensa syntyä, juttumatkojaan ja maailmantapahtumia, mutta vilauttaa silloin tällöin myös henkilökohtaista elämäänsä, usein huumorin säestyksellä. Yhden luvun otsikko on Vihtorin päiväkirjasta.

Lieksalaisessa ravintolassa Rislakki joutui huomauttamaan vaimoaan, suurlähettilästä, lähenneelle humalaiselle miehelle, että Anna nauttii diplomaattista koskemattomuutta. Toisessa ravintolassa Rislakki kuuli itsestään kommentin: Miten noin kauniilla naisella voi olla niin tyhmä mies?

Jukka Rislakilla on paljon sanottavaa mitä moninaisimmista asioista. Sujuvaa tekstiä on nautinto lukea. Eipä olisi Hesarin kotimaan toimituksessa 1970-luvulla arvannut, että ujosta ja tosikoksi epäillystä Rislakista kehittyi huumoria viljelevä diplomaattiparkettien partaveitsi, jonka muistelmien nimessä ujoudesta ei ole enää häivääkään: Mullistusten mies.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Nykytekniikalla sekä vakoilu että salaisuuksien paljastaminen on helppoa, joskaan ei yhtään vähämerkitysellisempää, sillä katsoessani MM-lätkää kiinnostuin googlettamaan mikä ihme pulju on tuo C More joka näyttää tulleen olohuoneisiimme myös Formula 1:n lähetysten yksinoikeudella?

Pienintäkään vihjettä C Moren omistajista ei yhtiön omalla nimellä netistä löytynyt, joten vaistonvaraisesti googletin "Bonnier" - ja jopa alkoi löytyä.

Ei kai ruotsalaisjuutalaisen Bonnierin maihinnousu kiihdytä suomenkielisen kulttuurin hiljaista hautautumista elävältä? Bonnier omistaa vanhastaan Maikkarin ja Akateemisen kirjakaupan sekä kustantamot Tammen ja WSOY:n, ainakin, ja ties mitä muuta.

Kansanedustaja Hjallis Harkimon johdolla joku komitea päätyi esittämään valtiontukea Maikkarille sananvapauden nimissä.

Tyhmempi voisi luulla, että perussuomalainen kansanedustaja-savolaispappi Kimmo Kivelä on mies oikealla paikalla Yle:n hallintoneuvoston puheenjohtajana takaamassa Åbolle työrauhan sivistyksen nimissä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kun Anna Zigure toimi Suomessa lähettiläänä, vierailimme lähetystössä hänen luonaan. Silloin ei tainnut olla Jukka Rislakki paikalla. Hyllystäni löytyy Anna Ziguren muistelmakirja: Kuitenkin niin lähellä. Se liittyy Latvaian dramaattisiin kohtaloihin, jotka Jukka Rislakille lie tulleet tutuiksi. Latvia on kiinnostava maa. Sielläkin on ollut monta isäntää.

Kyllä minua ihmetyttää ja hirvittää nämä ruotsalaisvalloitukset. Eikö meillä ole rahaa itse pitää kulttuurista vastaavia kirjakustantajia, Akateemista kirjakauppaa jne. Miksi kaikki pitää luovuttaa pois. Rahavirrat Ruotsiin lisääntyvät. Olemme pian täällä vain heille mannaa tuottavia työmyyriä, eräänlaisia orjia. Norja on havainnut saman mahdollisuuden.Suomi voidaan valloittaa.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Nuorisolle urheilutuotteita myyvät yritykset ovat skandinaavikaveritten mielenkiinnon kohteena. XXL, Scandinavian Outdoors jne. jotka täyttävät HS:n kokosivuja mainoksillaan, sekä tietotekniikka-alan Power ym. Jopa perisuomalaiselta kuullostava Partioaitta on ruotsalaisessa omistuksessa.

Viime päivinä on uutisoitu Hongkongin myynnistä ruotsalaisille ja Outlet-kylän rakentamisesta Lahdentien varteen norjalaisella rahalla.

Kulttuurihenkilöt huokailevat skandinaavisen viehätysvoiman ylivoimaisuutta. Kaikki ovat mykistyneitä Venäjän uhan edessä.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Jukka Rislakin kirjat ovat kaikki lukemisen arvoisia. Näitä muistelmia en ole vielä lukenut.

Varsinkin puolisonsa kotimaata Latviaa käsittelevät teokset kannattaa lukea: "Tapaus Latvia", ja "Latvian kohtalonvuodet".
Järkyttävää Neuvostoliiton vankileirihistoriaa tuo esiin: "Vorkuta", ja bolshevikkien toimeenpanemaa etnistä vainoa: "Meillä ei kotia täällä".
"Kauhun aika" käsittelee sisällissodan järkyttäviä tapahtumia Jämsässä.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset