Jorma Melleri

Seneca - Elämän lyhyydestä

  • Seneca - Elämän lyhyydestä

Seneca (noin 4 eKr.-65 jKr.) oli roomalainen valtiomies, konsuli, kirjailija ja filosofi. Hän oli myös keisari Neron opettaja ja tärkein neuvonantaja ja sehän tiedetään, että Nerosta tuli yksi maailmanhistorian hirveimmistä diktaattoreista.

Senecalta on nyt julkaistu suomeksi kolmen kirjoituksen kokoelma, elämäntaidon oppikirja kahdentuhannen vuoden takaa (Seneca: Elämän lyhyydestä, Otava 2018). Teoksen suomentaja Juhana Torkki sai taannoin kirjan italialaiselta ystävältään ja ihmetteli, miksi tekstejä ei ole käännetty suomeksi. Nyt on, ja kai käännöstä voi kutsua kulttuuriteoksi.

Kirjassa on teksti paitsi Elämän lyhyydestä myös Joutilaisuudesta ja Johdatuksesta. Seneca pohtii paljon sitä, miten käyttää viisaasti lyhyt elämä.

Senecan viisaudet ovat ajattomia, ajankohtaisia tänäkin päivänä. Hänen mielestään on kolme tapaa elää. Yksi on omistautuminen nautinnoille, toinen mietiskelylle ja kolmas toiminnalle. Vähiten arvokkaana Seneca piti nautintoihin keskittyvää elämää.

Senecan ydinopetukset lyhyesti: Elä yksinkertaisesti ja ylevästi. Älä anna periksi nautinnoille. Älä suostu ylellisen elämän houkutuksiin. Neuvot ovat melko tavanomaisia viisauksia, mutta Seneca antoi ohjeensa sellaisella tyylillä, että niitä kelpaa lukea nytkin.

Juhana Torkki määrittelee Senecan kirjoitustyylin ryöpsähteleväksi: ”Seneca rappaa ja rapatessa roiskuu.” Tärkeätä on että lukija viihtyy. Eräs oppinut kuvasi 1700-luvulla, että Seneca kirjoittaa niin kuin sika pissaa, ruiskauksin.

Nyt menee niin mielenkiintoiseksi, että on aika antaa näyte Senecan tyylistä. Seneca irvaili niitä, joiden mielestä kaikki on hyvin, kun tukka on hyvin. Ulkoasua trimmattiin antiikin Roomassa ihan nykytyyliin:

”Ihmiset viettävät tuntikausia parturissa, niin että kaikki viime yön kasvu saadaan nypityksi pois, jokaisesta yksittäisestä hiuksesta järjestetään neuvonpito, auennut hiuskiehkura sidotaan kiinni ja sieltä mistä tukka on harvennut, se vedetään kimpuiksi peittämään kaljuuntuvaa otsaa. Ja ah kuinka he suuttuvat, jos parturi leikkasi hiukan huolimattomasti! Näinkö parturoidaan tosi miestä? Kuinka he tulistuvat, jos heidän jalosta kuontalostaan on jotakin leikattu väärin, jos jokin ei ole järjestyksessä, jos kaikki suortuvat eivät asetu juuri niin kuin pitää! Kuka noista ei näkisi mieluummin maansa ajautuvan sekasortoon kuin tukkansa? Kuka ei pidä tärkeämpänä päänsä koreutta kuin sen terveyttä? Kuka ei halua olla mieluummin hyvin suittu kuin kunnioitettu? Kutsutko sinä noita joutilaiksi, joiden kaikki aika kuluu kamman ja peilin välissä?”

Jälkikäteen Senecaa on arvosteltu tekopyhäksi. Hänen ihanteellisten kirjoitustensa ja ylellisen hovielämän välillä oli valtava ristiriita. On kyselty, miten Senecan oppilaasta saattoi tulla Neron kaltainen hirviöhallitsija.

On tietenkin epäreilua panna Neron hulluudet Senecan syyksi. Seneca yrittikin kahteen kertaan päästä pois Neron hovista, mutta keisari ei päästänyt. Nero tarvitsi Senecaa imagosyistä.

Senecan kohtalo oli kova. Hän ajautui vakaviin vaikeuksiin oppilaansa kanssa. Seneca joutui lopulta tekemään itsemurhan Neron painostuksesta.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ei yksi filosofi hullua viisaaksi muuta. Osoittaahan sen Senecankin kohtalo.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kirjoitti lyhyestä elämästä, vaikka olikin sitten itsellä lyhennetty versio siitä.

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri

Ars longa, vita brevis. Taide pitkä, elämä lyhyt.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset