*

Jorma Melleri

Vimpelin sotakoulu 100 vuotta

  • Vimpelin sotakoulu 100 vuotta

Kun Vimpelin sotakoulu juhlii parin viikon kuluttua (28.12.2017) näyttävästi 100-vuotisjuhliaan, on syytä nostaa esiin myös paikallisia vaikuttajia, jotka usein jäävät kenraalien ja muiden valtakunnallisten merkkimiesten varjoon.

Sotakoulun paikallisista puuhamiehistä yksi nousee ylitse muiden. Kauppias Helge Lakanen (1876-1938) oli tärkein organisaattori, kun sotakoulu perustettiin Vimpeliin. Hatunnosto hänelle!

Vimpelin sotakoulu toimi vuodenvaihteessa 1917-18 vain pari viikkoa. Kurssia pidetään itsenäisen Suomen ensimmäisenä sotilasopetuslaitoksena, nykyisen Reserviupseerikoulun edeltäjänä. Kurssilaisia oli kaikkiaan 207. Heidän majoituksensa ja muonituksensa oli iso haaste pienelle paikkakunnalle: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Vimpelin_sotakoulu

Sotakoulusta muistetaan yleensä mainita kuuluisat kurssilaiset, kuten ministeri Eljas Erkko, Mannerheim-ristin ritarit K. A. Tapola ja Paavo Talvela sekä Pokelan komppanian päällikkönä toiminut Aarne Sihvo, myöhemmin jalkaväenkenraali, joka oli sotien jälkeen Puolustusvoimain komentaja.

Vimpelistä kurssille osallistui 11 miestä. Heidän joukossaan oli Vimpelin Väinämöisenä myöhemmin tunnettu Eeli Kivinen ja Helge Lakasen poika Eemeli.

Helge Lakanen oli monessa mukana. Hän oli kunnan keskeinen luottamushenkilö, suojeluskunnan päällikkö, alueensa merkittävin kauppias ja majatalonpitäjä, nuorisoseuramies, hän johti sekakuoroa, mieskööriä ja torvisoittokuntaa, jolle hän itse hankki torvetkin.

Lakasilla oli urkuharmoni ja pyhisin se kannettiin tien yli kirkkoon, kun ei siellä vielä urkuja ollut. Lakanen toimi Vimpelin lukkarinakin mm. suurlakon kunniaksi 12.11.1905 pidetyssä jumalanpalveluksessa.

Helge Lakasesta olen saanut tietoja erityisesti Lakasen tyttärenpojalta Markku Nissilältä ja vimpeliläiseltä tietopankilta Seppo Katajalta, joita kiitän lämpimästi.

Lakanen perusti kaupan ja majoitusliikkeen Vimpelin pyöreän kirkon viereen vuonna 1904. Siitä tuli sotakoulun päämaja. Nykyisin tontilla ei ole rakennuksia vaan pesäpallopatsas ja Lukkarinpuisto. Ollaan monella tavalla Vimpelin ytimessä.

Sotakoulun esikunta ei ollut sattumalta Lakasen kaupassa. Siellä oli tärkeä "telefoonikeskus", joka palveli tiedonkulkua syksystä 1916 alkaen ja oli sitten suojeluskunnan ja sotakoulun käytössä.

Vimpelissä ei yleensä ollut paljon venäläistä sotaväkeä. Santarmeja ja heidän kätyreitään liikkui vähän. Siksi syksyllä 1916 herätti suurta huomiota, kun Vimpeliin ilmestyi yllättäen yli 100 venäläistä. He alkoivat asentaa telefoonijohtoa Lakasen taloon. Se oli lopulta onnenpotku niin suojeluskunnalle kuin sotakoululle. Tietoliikenneyhteydet saatiin ajan tasalle.

Vimpelin kurssia varten tuodut aseet kätkettiin Lakasen kaupan makasiineihin. Kurssin jälkeen aseet ja ampumatarvikkeet kuljetettiin hevosella Lappajärven yli Karvalan kylän kautta Kauhavalle. Tämänkin tehtävän hoiti Helge Lakanen.

Lakasen koko perhe oli yhteisissä talkoissa isänmaan asialla. Tyttäret Lempi (Luomanen) ja Tyyne (Waenerberg) toimivat sentraalisantroina ja sotakoulun aikana muonitustehtävissä. Viisivuotias Kerttu-tytär, Markku Nissilän äiti, taas oli sotakoulun kurssilaisten lemmikki, joka kulki usein kylillä isänsä kanssa.

Ei ole liioittelua sanoa, että Helge Lakanen oli avainhenkilö sotakoulun taustalla ennen sen perustamista, koulun aikana ja vielä sen jälkeenkin. Hänen elämäntyöstään muistuttaa Vimpelin keskustassa tie, Lakasenkuja, joka on nimetty Helge Lakasen kunniaksi. Tie kulkee hänen entisen kauppatalonsa ohi.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Itsenäisyyttämme juhlistaessamme tällaisista Lakasista toivoisin näkeväni enemmän tunnustusta, patsaita ja kunniaosoituksia kuin viinaan menevistä sotapäälliköistä.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset