*

Jorma Melleri

Ylpeä kuin jääkärin äiti

  • Ylpeä kuin jääkärin äiti
  • Ylpeä kuin jääkärin äiti
  • Ylpeä kuin jääkärin äiti

Kunnianhimoista teatteria tehdään Helsingin ja muiden suurten kaupunkien ulkopuolellakin, mutta se ei valtakunnallisessa mediassa juuri näy. Hyvä esimerkki on Kauhavaan nykyisin kuuluva pieni Kortesjärvi.

Kortesjärven Ylikylän nuorisoseuran näytelmän kantaesitys Jääkärin äitee kuuluu ajankohtaiseen Suomi 100-juhlien sarjaan. Näytelmä sai ensi-iltansa viikonloppuna.

Näytelmän lähtökohta on poikkeuksellinen. Se ei keskity jääkäreihin sotakentillä vaan kuvaa ennen kaikkea kotirintaman tunteita ja epätietoisuutta erityisesti äidin silmin.

Kun kirjailija Kirsti Manninen ryhtyi kirjoittamaan näytelmää, hän muisti isoäitinsä vanhan sanonnan: ”Moon teistä ylypiä ku jääkärin äitee.” Jos oli jääkäreillä vaikeaa, niin ei ollut helppoa kotonakaan.

Jääkäreiksi värväytyneiden omaiset joutuivat elämään usein vaikeissa oloissa ja suut supussa. Santarmit, virkaintoiset vallesmannit ja ilmiantajat ahdistelivat. Monet suomalaisetkin tuomitsivat jääkäriliikkeen laittomana seikkailuna.

Ylikylän nuorisoseuran harrastajanäyttelijöille Jääkärin äitee on ollut kova voimainponnistus. Lopputulokseen he voivat olla tyytyväisiä. Ohjaaja Eija-Irmeli Lahden suojissa näyttelijä on sukeutunut monista sellaisistakin, jotka ovat rohjenneet ensi kertaa julkiselle näyttämölle.

Erityinen haaste tekijöille oli löytää jääkärien rooleihin nuoria miehiä. Harjoitukset kulkivat vaikeuksien kautta voittoon. Pienet rosoisuudet antaa helposti anteeksi. Kokonaisuus on tyylikäs ja koskettava.

Nuorten miesten sympaattisen rosoinen näytteleminen alleviivaa konkreettisesti, miten nuoria ja kokemattomia miehiä Saksaan lähti. Nuorin oli vasta 15-vuotias. Jääkärin äitee -näytelmän jääkärit ovat inhimillisiä sankareita.

Näytelmän varsinaisia sankareita ovat kuitenkin vahvat naiset, etunenässä leskiemäntä Maija Viitaluoma ja hänen kälynsä Aliina Viitaluoma. Seija Autio ja Päivi Niemistö näyttelevät roolinsa vakuuttavasti kuin ammattilaiset.

Etelä-Pohjanmaalla ei yleensä saivarrella 1918 tapahtumien nimestä. Pohjalaiset puhuvat vapaussodasta, vaikka sodalla on yhä monta nimeä: vapaussota, kansalaissota, sisällissota, veljessota, punakapina.

Kortesjärvellä sai kannatusta historioitsija Teemu Keskisarjan ajatus, jonka mukaan sata vuotta 1918 tapahtumien jälkeen olisi oikea aika, että termi vapaussota hyväksyttäisiin yleisesti. Ajatus kulkee niin, että omaa vapaussotaansa kävivät sekä valkoiset että punaiset.

Jääkäriaiheiselle näytelmälle Kortesjärvi on luonteva paikka. Kortesjärveltä lähti Saksaan jääkäreiksi asukaslukuun suhteutettuna enemmän miehiä kuin miltään muulta paikkakunnalta. Suomen ainoa Jääkärimuseo sijaitsee Kortesjärvellä.

Jääkärin äitee käy myös hyvästä historian oppitunnista. Kun katsoo näytelmän ja lukee ohjelmalehtisen, tietää taas vähän enemmän.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kortesjärvellä ymmärretään paremmin vapaussodan/kansalaissodan oleellisin merkitys kuin täällä kotipaikkakunnallani: valkoisten voitto venäläisistä ja punakapinallisista, jääkäreiden myötä, takasi vielä hauraan itsenäisyytemme jatkumisen. Punaisten voitto olisi ollut kansallemme, niin porvareille kuin työväellekin, paljon ikävämpi vaihtoehto.

Keskisarjan esittämä punaisten "vapaussota" ei olisi voittoisana vapauttanut juuri ketään ja mistään. Väitetyt porvariston "kahleet" olisivat vain muuttuneet työväelle bolshevistiseksi pakkopaidaksi. Puhumattakaan siitä kuinka porvariston olisi käynyt.

En ymmärrä ajatusta, että valkoisten ja punaisten taistelut olisivat olleet jotenkin samanarvoisia, en varsinkaan maamme tulevaisuuden kannalta. Että Suomesta tuli demokraattinen (ei kansandemokratia) länsimainen, hyvinvoipa oikeusvaltio.

Täällä Mäntässä juhlittiin 100-vuotiasta Suomea Hyvinkään naiskaartilaisten kapinointia kuvaavalla näytelmällä "Veriruusut".
Kansanoopperana esitettiin paikallisen torpantytön ja ryssänsoltun rakkaustarina "Kitusuon Sofia". Korkeatasoinen esitys, mutta aihevalinta juhlaoopperana ihmetyttää kovasti.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset