Jorma Melleri

Tekoälytutkijan testamentti

  • Tekoälytutkijan testamentti

Professori Timo Honkelalla välähti tammikuussa 2017. Hänen päähänsä pälkähti ajatus, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää maailmanrauhan hyväksi: ”Ajatus pääsi yllättämään itsenikin kuin puusta päähän putoava omena.”

Nyt yhdeksän kuukautta välähdyksen jälkeen valmiina on jännittävä tietokirja (Timo Honkela: Rauhankone - Tekoälytutkijan testamentti, Gaudeamus 2017). Voiko tiedemiehellä olla jalompaa ja tärkeämpää tutkimusaihetta kuin maailmanrauha?

Honkelan Rauhankone perustuu tekoälyyn, koneoppimiseen ja muuhun korkean teknologian menetelmiin. Sen tavoitteena on lisätä ihmisten välistä ymmärrystä, taltuttaa tunnepitoisia myrskyjä yhteisöissä ja edistää oikeudenmukaisuutta teknologian avulla.

Honkela on tutkinut tekoälyä ja koneoppimista 30 vuotta. Hänen suunnitelmansa menivät uusiksi, kun hänellä todettiin kolme vuotta sitten vakava sairaus, aivosyöpä.

Sairaus ei nujertanut Honkelaa. Raskaiden hoitojen jälkeen hän menetti oikean puolen näkökykynsä ja väsyi entistä enemmän. Ymmärrys säilyi, vaikka sanat ovat usein hukassa ja ihmisten nimiä on vaikea muistaa. ”Olen kuitenkin mieluummin huonomuistinen elävä ihminen kuin hyvämuistinen kuollut.”

Honkelan pääasiallinen tutkimuksen kohde on 1980-luvulta lähtien ollut kieli. Häntä on lapsesta lähtien kiinnostanut se, miten ihmiset voisivat ymmärtää toisiaan entistä paremmin.

Kiinnostus kumpuaa omasta perheestä. Kun hänen isänsä ja äitinsä riitelivät kiivaasti kotona Kalajoella, Timo-poika huusi itkien vanhemmilleen: ”Riita poikki, voita väliin.” Äidin traaginen itsemurha, kun Timo oli 8-vuotias, on seurannut pojan elämää aikamieheksi asti.

Rauhankoneen keskeinen ajatus ei ole Honkelan mukaan auttaa ihmisiä kriisineuvotteluissa, vaan tuoda rauhallisia toimintatapoja ihmisten arkeen ja auttaa arkisissa tilanteissa, jotka voivat kehkeytyä aggressiivisiksi.

”Kun Rauhankoneen elementit auttavat ihmisiä - ja nyt puhutaan miljardeista ihmisistä - lukemattomissa yksittäisissä tilanteissa, nettovaikutuksena ihmiset voivat tulla aiempaa paremmin toimeen keskenään.”

Koneet eivät koe inhimillisiä tunteita eivätkä ole myötätuntoisia. Honkelan mukaan koneita voidaan kuitenkin kehittää matkimaan myötätuntoisuutta tavalla, josta voi olla hyötyä. Ja myötätunto taas on Honkelan mielestä tärkeää ihmisille onnen lähtökohtana.

Honkela kirjoittaa, miten koneella voidaan matkia esimerkiksi luovuutta tavalla, joka uhkaa perinteisiä toimintatapoja. Kone voi yhdistellä asioita tavoilla, jotka eivät ole mahdollisia ihmisille. ”Tuleva luova kone voi olla kuin Sibelius, joka kuuntelee linnunlaulua ja katselee maisemia Tuusulanjärven rantamaisemissa.”

Rauhankone on kuin taitelijan, tässä tapauksessa Timo Honkelan, omakuva. Hän saanee vastaansa kyyniset kriitikot, joiden mielestä Rauhankone on suuruudenhullu idea vailla realismin häivääkään. Maailmanrauha on kuitenkin niin arvokas tavoite, että sitä kannattaa tavoitella, vaikka päämäärä näyttää kaukaiselta.

Eräs Honkelan ystävä hehkuttaa kirjassa, että Rauhankone on laaja-alainen ja monitieteellinen, rauhaa rakastava, rohkea ja hyväsydäminen, ennakkoluuloton ja kekseliäs, tulevaisuuteen katsova ja kunnianhimoinen konsepti.

Ei kaverihehkutus kovin paljon liioittele. Maallikollekin Rauhankone on kiehtovaa luettavaa.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Arvostamani henkilö, josta paljastuu aina jotain uutta.
Ja myötätunto taas on Honkelan mielestä tärkeää ihmisille onnen lähtökohtana. Tämä vaatii jo enemmän paneutumista. Myötätunto mitä se oikeasti on? Toisen ajattelun ja tunteidenko hyväksymistä, mutta ei niihin mukaan menemistä? Sellainen ainakin joskus voi satuttaa kohdetta ei myötätunnon osoittajaa, joka voi itse kokea oman onnensa, vahvuutensa ja hyvyytensä?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Ei sitä tarvitse olla mikään ruudinkeksijä tajutakseen, että yhteinen hyvä on lopulta suurempi kuin oma hetkellinen hyvä, kun hyvä lähtee kiertämään ja nyt se kiertää jo todella nopeasti esimerkiksi netissä valon nopeudella. Esimerkkinä vaikka How web video powers global innovation.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ai että ”saanee vastaansa kyyniset kriitikot”. Honkelan aikaikkuna on sata vuotta.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245479-timo-...

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri

Lauri, kirjoitapa kunnon arvio Honkelan kirjasta, kun sinulla on tietoa ja näkemystä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

En kirjoita yleistä asiantuntematonta ympäripyöreää pitkää lässyä, niinkuin yleensä on tapana, vaan poimin Honkelan kyseenalaisia ja hyviä kohtia lainauksina. Noin olen tehnyt teksteistä vuosikymmeniä. Olen nyt sivulla 164. Oletko ots lukenut?

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232093-honke...

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri Vastaus kommenttiin #4

Asia selvä. Rusinat pullasta!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #5

Kakat. Oletko itse lukenut?

Maailmankaupan ei ole Honkala "tutkimusaihe"

"Voiko tiedemiehellä olla jalompaa ja tärkeämpää tutkimusaihetta kuin maailmanrauha?"

Sitäpaitsi Honkala on pikemminkin ollut teknologia kehittäjä kuin "tiedemies". Sama pätee Teuvo Kohoseenkin.

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri Vastaus kommenttiin #6

Professorin nimi on Honkela, ei Honkala.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri Vastaus kommenttiin #8

Honkelan kirjan olen tietysti lukenut. En kai muuten olisi sitä yllä esitellyt.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #9

Aha, "Esitellyt"!
Mutta et silti tajunnut, että rauhankonetta ei ole olemassa edes piirustuslaudalla. Ja tuskin koskaan onkaan...

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri Vastaus kommenttiin #10

Rauhankone on kirjan nimi. Paljon jäi minulta tajuamatta, mutta silti luin kirjan suurella mielenkiinnolla.

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Parhaimpana kuvauksena ja ennusteena tekoälystä pidän Stanislaw Lemin "Kyberias" - tarinakokoelmaa ja siinä esiintyviä - no, sanotaanko vaikka - karaktereita.

En siksi, että arvioisin Lemiä miltään tieteelliseltä pohjalta.

Mutta sen tähden, että hän pohjimmiltaan kirjoittaa meistä, ihmisistä. Meille käynee samoin kuin kaikille jumalan asemaan kohonneille: tuotoksemme yltävät parhaimmillaan epätäydellisyyteen.

Käyttäjän Raisaberg kuva
Raisa Åberg

Samoilla menetelmillä lisättynä jonkun tiedemiehen omat sovellukset, hän aikoo poistaa nälänhädän maapallolta. Odotan henk.koht. sitä testamenttia myös. Mutta tämä "rauhankone" onko se tehty hinnalla millä hyvänsä? Olen saanut viime vuosina tutustua macchiavellismiin, se menee monelta osin överiksi, kuulostaa tuo hiukka samalta.

Käyttäjän Raisaberg kuva
Raisa Åberg

Tekoäly kuitenkin toimii jossain teknisessä laitteessa, jonka on rakentanut ihminen, jota huoltaa ja ohjaa, ihminen.....miksi se on niin kiinnostava, nykyään?

Käyttäjän Raisaberg kuva
Raisa Åberg

Kun tekoäly, sote ym keskusteluja sauraa tiiviisti vuodesta toiseen, se on täällä somessa jo "arkipäivää" olis kiva saada jo uusia jutun aiheita

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

En kyllä ole kirjaa lukenut, mutta kai tekoälykin jossain vaiheessa tajuaisi, että sota on suurimittaista ryöstömurhaa, joka pitäisi kieltää lailla. Tuosta lähti asevelvollisten tutkijalautakunnalle lähettämäni toinen, "filosofin", selvitys eettisestä vakaumuksesta. Silloin vielä en tiennyt, että eräs Immanuel Kant, joskus 1700-luvulla, oli jo tuon "keksinyt". Artikkeli Perpetual peace lienee siinä väärässä, että tietääkseni jo 1600-luvulla esitettiin sen suuntaisia ajatuksia.

Vaikka siis filosofisella tasolla ongelma on jo ratkaistu ja melko laajalti tiedossa, en oikein ymmärrä miten tekoäly sen käytännön ratkaisussa auttaisi. Olisiko se vaihtanut esimerkiksi itänaapurimme johdon ennen vihreiden miesten ilmestymistä Krimille?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Siitä on niin kauan aikaa, kun olen scifiä lukenut, että piti vähän muistella. Minulla nimittäin on aina vahva epäily, että joku uutena ideana esitetty onkin itse asiassa vanha. On jokunen idea tullut itsellekin ja se todella opettaa, kun huomaa, että joku muu sen oli jo keksinyt.

Asimovin kirjoissa sosiologit olivat konfliktitilanteet niin tarkkaan tutkineet, että niitä ei käytännössä ollut. Niin se muistaakseni meni. Tuskinpa hänkään ensimmäinen. Tekoäly on työkalu. Ihmiselle on pitkään ollut luontaista käyttää tekemiään työkaluja. Insinööritiedettä.

Mutta oli tuokin "idea" hyvä saada ja nyt oli näköjään sopiva aika sille. https://ellunkanat.fi/rauhankone-ellun-kanojen-mth... TED talkin voisin aiheesta katsoa siinä vaiheessa, kun on jo hieman kokemusta toteutuksesta, mutta en kirjaa, jonka sisällön voi pitkälle ennalta arvata. Eikä sitä ole edes sähköisenä.

Jos haluaa pohtia tekoälyä yleensä ihmistä avustavana, olisi mielestäni aika hyvä alustus elokuva Her. Taitaa olla sen käyttiksen nimi OS1 sisäpiirivitsi. OS/2 vain ymmärsi puhekäskyjä, ei vastannut takaisin. Se oli käyttöjärjestelmistä ensimmäinen sellainen, jo 90-luvulla. Sen puheohjaus oli käyttökelvoton ja muutenkin se floppasi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Her voi johdattaa filosofiseen keskusteluun, ei käytännön pohdintaan.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Siri, Alexa, Google assistant, Cortana ja mitä niitä muita tuleekaan haulla "digital assistant". Suomeksi ne ei tietysti toimi, kun suomi ei ole kahdeksan suuren joukossa. Eikä varmaan kunnolla suomalaisen puhumalla englannillakaan. Pitääkin kokeilla tabletin kameran puheohjausta. Se ottaa kuvan, kun sanoo "cheese". Irvistyskuvien otto lienee vaikeaa.

Tuntuu että nykyään vain mielikuvitus on rajana ja filosofinen pohdiskelu on hyvä pohja sille, mitä haluaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Timo Honkela ei Rauhankoneessaan ajattele kuin tiedemies vaan kuin teknologian kehittäjä:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245570-timo-...

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset