*

Jorma Melleri

Kari Häkämies: Kaksoiselämää

  • Kari Häkämies: Kaksoiselämää

Onhan se kiinnostavaa, kun ex-ministeri, ex-kansliapäällikkö, kokoomuksen entinen kansanedustaja, entinen aluehallintoviraston ylijohtaja, kaupunginjohtaja, kunnanjohtaja ja nykyinen Varsinais-Suomen maakuntajohtaja kirjoittaa dekkareita. Kari Häkämies on elänyt sellaisen elämän, jonka pohjalta kirjoja voi kirjoittaa.

Häkämieheltä on juuri julkaistu hänen viides dekkarinsa (Kari Häkämies: Kaksoiselämää, Teos 2017). Rikokset, raha, valta ja Turku ovat uutuuden teemoja. Päähenkilöt, keskusrikospoliisin tutkijat Heikki Söder ja Matti Joronen, jatkavat aiemmista kirjoista tutuilla linjoilla.

Joronen on boheemi poikamies, joka käyttää epätavallisia tutkimusmenetelmiä ja hän on myös perussuomalaisten helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu. Söder on lähempänä perinteistä poliisimiestä, jolla on kotimurheita teini-ikäisestä pojastaan.

Häkämies osaa kirjoittaa paremmin kuin byrokraatit yleensä ja aihevalinnasta tulee plussaa. Hän tietää jo taustansa vuoksi, mistä kirjoittaa.

Politiikasta ja sen liepeillä liikkuvista lobbareista Häkämies kirjoittaa asiantuntevasti. Naiset ovat naisia, miehet miehiä Häkämiehen kirjallisessa maailmassa. Lobbari ja naistenmies Juhani Airaksinen tekee usein havaintoja naisten ulkoisesta olemuksesta:

”Martta vakavoitui. Hän nousi hieman sohvalta ja ryhdisti jakkupukunsa hametta, joka oli pahassa asennossa noussut hieman liian ylös. Airaksinen ehti huomata, että Martan jalat olivat kovin hoikat ylös saakka, Airaksisen makuun kenties jopa liian hoikat.”

Viatonta on Häkämiehen äijäproosa, mutta kun kotkalainen mies joutuu muuttamaan työnsä takia Turkuun, on selvää, että turkulainen äijäenergia tarttuu tavalla tai toisella.

Häkämies on tunnetusti vikkelä konservatiivi lievin liberaalein maustein, joten äijäproosakin sujuu luontevasti. Tätä menoa Häkämies alkaa kohta uhata Reijo Mäen asemaa turkulaisen äijäproosan ykkösnimenä.

Kyllä maakuntajohtajalla voisi olla huonompiakin harrastuksia kuin kirjojen kirjoittaminen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Miksi tarvitsemme äijäproosaa?

Ovatko äijät unohdettu kansaosa, joka tarvitsee kertojansa?

Kunhan kyselen.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset