Jorma Melleri

Saksanniemen marssi löytyi peltilaatikosta

  • Saksanniemen marssi löytyi peltilaatikosta
  • Saksanniemen marssi löytyi peltilaatikosta

Saksanniemen marssin ensimmäinen säkeistö kertoo ytimekkäästi, mistä Suomessa oli kyse itsenäisyyden alkuvaiheissa.

Suomi vuonna seitsentoista

järjestyst´ ol´ vailla.

Punarosvot ryssän kanssa

hääräs kaikkialla.

Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko,

Lapuan ja Härmän loukko,

Vöyri, Kauhava ja muut!

Suomessa vallitsi sekasorto. Sitä hillitsemään perustettiin syksyllä 1917 Porvooseen Saksanniemen järjestyslipusto kouluttamaan maahan omia poliisijoukkoja.

Lappajärvi-seuran julkaisusarjan tuoreessa teoksessa (Timo Hyytinen: Itsenäisyytemme alku - Saksanniemen järjestyslipusto, Lappajärven rakuunat, jääkärit ja suojeluskunta, Arma Fennica) kerrotaan kiinnostava tarina siitä, miten Saksanniemen marssi löytyi Timo Hyytisen isoisän papereista.

Timo muisti lapsuudestaan Lappajärveltä isoisän peltilaatikon, jossa oli papereita, valokuvia ja arvomerkkejä. Isoisä Niilo Hyytinen (1895-1960) oli saksanniemeläinen, myöhemmin Valkoisen kaartin asemestari ja kapteeni.

Laatikko jäi unohduksiin, kunnes Timo ryhtyi joitakin vuosia sitten etsimään materiaalia sukukirjaan. Isoisän peltilaatikosta löytyi sotilaskantakortti, jonka väliin oli taitettu kolmisivuinen, ruskeaksi päivettynyt paperiarkkinippu. Sen otsikko oli ”Saksanniemen marssi”.

Marssi kertoo Saksanniemen järjestyslipuston vaiheet. Sanoittajaa ei varmuudella tiedetä, mutta Timo Hyytinen arvelee, että sanat on saattanut tehdä hänen isoisänsä. Kertosäe, joka toistuu kaikissa 21:ssä säkeistössä on sama kuin Vöyrin marssissa (Suojeluskunnat Suomenmaassa): https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Saksanniemen_marssi

Nyt julkaistu historia-teos tuo esiin paikallisen näkökulman yhteen historian käännekohtaan. Kirja kertoo, miten pieni eteläpohjalainen maalaispitäjä, Lappajärvi, ympäristöineen kietoutui yllättäen kansainväliseen ja suomalaiseen reaalipolitiikkaan vuonna 1917.

Saksanniemen miesten uudeksi kotipaikaksi tuli Lappajärvi sen jälkeen kun punakaartit löivät hajalle Porvoon ratsumiesten joukot 17.11. Se oli helppo tehtävä, sillä järjestyslipusto oli vielä lähes aseeton. Saksanniemen kahakka löi sisällissodan alkutahdit.

Lappajärvelle onnistui pääsemään noin puolet rakuunoista monien jännittävien vaiheiden jälkeen. Junakuljetukset olivat vaarallisia, koska punaiset valvoivat rautateitä. Siksi ratsumiehet joutuivat siirtymään kohti pohjoista pienissä kolmen-neljän miehen ryhmissä hevosineen sivuteitä pitkin.

Ratsain liikkuvilla 500 kilometrin matkaan kului pari viikkoa. Joka yöksi oli löydettävä turvallinen majapaikka. Ilmiantajia oli kaikkialla. Yhtään ryhmää ei kuitenkaan jäänyt kiinni.

Niilo Hyytinen sai tehtäväkseen järjestää Saksanniemen ratsumiehille majoituksen ja muonituksen Lappajärvellä. Siinä hän onnistui hyvin. Paikkakunta piti kunnia-asiana ratsukoulun tukemista. Rakuunoita nurkkiinsa majoittivat niin köyhät kuin rikkaat talot.

Lappajärvellä ratsukoulu ei lopulta toiminut kauan. Mannerheim määräsi ensimmäisessä taistelusuunnitelmassaan rakuunat Lapualle riisumaan aseista venäläistä varusväkeä 28. tammikuuta. Lapuan ja Seinäjoen valtauksen jälkeen ratsukoulu jäi Seinäjoelle joksikin aikaa. Helmikuussa nimeksi tulikin jo Uudenmaan rakuunarykmentti.

Sisällissodan alkaessa Lappajärven ratsukoulu oli kirjan mukaan ainoa Suomen valtiovallan käytössä ollut sotilasosasto, jota oli ehditty määrätietoisesti aseistaa ja kouluttaa sodankäyntiä varten.

Saksanniemen marssin viimeinen säkeistö antaa jälkipolville ohjeen:

Eläköön siis Saksanniemi,

valkoinen sen henki.

Eläköhön mielissä

se meidän lapsienki`.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset