Jorma Melleri

Paikallishistoriaa parhaimmillaan

  • Paikallishistoriaa parhaimmillaan

Alajärven yhteiskoulun entinen rehtori ja historianopettaja Toivo Kivipelto ottaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen maanläheisen näkökulman. Hän tarkastelee uudessa kirjassaan ("Uusi ukaasi on tullut" - Alajärvi itsenäisyyttä rakentamassa, 2017) kansallista heräämistä ruohonjuuritasolta, Etelä-Pohjanmaan Järviseudun (Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lehtimäki, Soini, Vimpeli) pienten kuntien vinkkelistä.

Nimensä kirja on saanut Alajärven kirkkoherran Jonatan Johanssonin päiväkirjamerkinnästä vuodelta 1899. "Uusi ukaasi on tullut", huolestunut kirkkoherra kirjoitti, kun oireet Suomen venäläistämisestä lisääntyivät. Ukaasi tarkoitti keisarin tai senaatin antamaa määräystä.

Keisari Nikolai II antoi vuonna 1899 helmikuun manifestin, josta alkoi ensimmäinen sortokausi. Kivipelto osoittaa vaikuttavin paikallisin esimerkein, miten venäläistämistä vastustettiin, mutta myös ymmärrettiin. Valeuutisiakin levitettiin.

Mitään yhtenäistä kansallista riemumarssia tie itsenäiseksi Suomeksi ei aluksi ollut. Jo kuukausi ennen manifestia Niemitalon seppä kertoi kirkkoherra Johanssonille, että hän kannattaa Venäjän lakien ulottamista Suomeen. Sepän mielestä maksut vähenisivät ja "vain herrat vehkeilevät keisaria vastaan verotussyistä". Itsellisillekin oli kerrottu, että he saisivat ilmaiseksi maata, jos Venäjän laki tulisi voimaan Suomessa.

Valeuutisia levittivät laukkuryssät, jotka kiertelivät paikasta toiseen. Helmikuun manifestin jälkeen huhut lisääntyivät. Kun suurta adressia venäläistämistä vastaan puuhattiin, Jaakko Nelimarkka uhosi Alajärven kirkossa: "Pekkolaiset eivät ainakaan kirjoita alle."

Moni kuitenkin allekirjoitti. Suuri adressi aktivoi ensimmäisen kerran laajat kansalaispiirit. Adressi oli alku venäläisvastaisen mielipiteen syntymiselle ja loi pohjaa kansalliselle heräämiselle myös maaseudulla. Itsenäisyyden kannalta tärkeitä olivat kunnallishallinnon uudistus ja kansakoulujen perustaminen.

Tragikoominen on Kivipellon kuvaama Juho Koskelan tapaus. Koskelalla oli omat syynsä vastustaa suurta adressia. Hänellä oli kaksi meijeriä, hän myi junalasteittain voita Venäjälle ja hän pelkäsi, että hänen liiketoimensa vaarantuvat, jos keisaria ärsytetään.

Lapualaiset reagoivat Koskelaan omalla tavallaan. Kun Koskela toi voilähetyksiään Lapuan asemalle, lapualaiset pistivät hänet lautalaatikkoon, naulasivat laudat kiinni ja kirjoittivat laatikon päälle: "Kelpaamatonta tavaraa, palautetaan Pietariin."

Koskelalle kävi lopulta huonosti. Hän joutui sulkemaan molemmat meijerinsä, koska ei enää saanut maitoa tarpeeksi. Ihmiset irvailivat Koskelalle, josta oli tullut kansallinen kuuluisuus. Hän puuhaili ikiliikkujan parissa.

Monet paikalliset esimerkit elävöittävät Kivipellon tekstiä. Hän kytkee Järviseudun tapahtumat ytimekkäästi suuriin linjoihin. Hän osaa pelkistää asiat lukukelpoiseksi kokonaisuudeksi. Kivipellon kirja on paikallishistoriaa parhaimmillaan.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset