Jorma Melleri

Hitler Mannerheimin kuokkavieraana

  • Hitler Mannerheimin kuokkavieraana

Kun Hitler oli lähtenyt Mannerheimin 75-vuotispäiviltä takaisin Saksaan 4.6.1942, Suomen herrat olivat äimän käkenä. Miksi Hitler tuli Suomeen keskellä sotaa? Eikö hän todellakaan vaatinut mitään?

Presidentti Rytikin ihmetteli Mannerheimille, tuliko Hitler Suomeen vain onnitellakseen marsalkkaa. Mannerheim kevensi tunnelmaa ja tokaisi: "Herra presidentti, onko syntymäpäiväni liian vähäinen syy korpraalille lentää onnittelemaan marsalkkaa?"

Kuvaus herrojen keskustelusta on poimittu elokuvaohjaaja Lauri Törhösen uudesta kirjasta (Lauri Törhönen: Mannerheimin kuokkavieras, Docendo 2017). Teos on kaunokirjallinen, historiallisiin faktoihin perustuva kuvaus Hitlerin kuuden tunnin yllätysvisiitistä ja on tehty elokuvakäsikirjoituksen pohjalta.

Mannerheim-elokuvien tapaan Törhösenkin projekti on jäissä. Kuvauksia ei ole aloitettu, rahoitus on yhä auki.

Kirjan punainen lanka kietoutuu silmien ja katseiden ympärille. Hitler ja Mannerheim kävivät syntymäpäivillä katseiden kaksintaistelun, jonka voittajasta ei ole epäselvyyttä. Peräkammarin pojaksi leimattu Hitler kutistui ylimysmäisen Mannerheimin vierellä pieneksi mieheksi, vaikka koppalakki oli tavallista korkeampi ja saappaissakin korkeahkot korot.

Väitöskirjantekijä kiteyttää Törhösen teesin: "Silmät pelastivat Suomen. Mannerheim voitti katseiden kaksintaistelun Hitlerin kanssa ja myöhemmin Suomi sen katseen voiman avulla säilytti itsenäisyyden, eikä meistä tullut neuvostotasavaltaa neuvostotasavaltojen joukkoon."

Tähän kaunokirjailija Törhönen tuo todistajaksi professori Matti Klingen: "Jos sinä pystyt tuon sinun keinoillasi osoittamaan, me emme pysty sitä meidän keinoillamme kumoamaan."

Kirjassa huomautetaan, että totuus voi löytyä muualtakin kuin hapertuneista sotilaskäskyistä tai väärin muistetuista muistelmista. Törhönen hakee totuutta mm. vanhoista valokuvista ja filminpätkistä, joita hän onkin tutkinut kiitettävästi.

Mannerheimin syntymäpäivät olivat suurta teatteria pienissä puitteissa junanvaunussa metsän keskellä. Juhliin oli tuotu myös yksi kansanmies, Mannerheim-ristin ritari, kersantti Aarre Voutilainen. Kun kenraali Lagus kysyy Voutilaiselta, miltä tuntui kätellä Hitleriä, kersantti vastaa: "Siltä miltä tuntuu kätellä korpraalia." Kenraalit nauravat, kersantti on kerrankin kuin yksi heistä.

Törhösen kirja on yllättävän hyvä. Hän kirjoittaa sujuvasti ja mielikuvitus lentää kekseliäästi. Tekstistä kyllä huomaa, että se kulkee kuin elokuvakäsikirjoitus, mutta ei se pahemmin haittaa.

Romaani on kelpo viihdettä, ja asiaakin on sen verran, että se antaa aineksia monenlaisiin spekulointeihin. Kyökkipsykologiaa on paljon ja tulkinnat joskus huvittavat, mutta se saattaa olla kirjailijan tarkoituskin.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Radiossa lähetettiin keskustelu jota junavaunussa käytiin. Äänittäminen kielettiin, mutta joku mikrofoni jäi päälle ja Hitlerin maaninen yksinpuhelu sotasuunnitelmiaan selostaen jäi nauhalle.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Mikrofoni ei "jäänyt päälle", vaan tallentaminen oli suomalaisten radiomiesten idea ja toteutus. Nauhalle päätyikin ainutlaatuinen dokumentti, jossa Hitler ei esiinny tyypillisenä kiihkeänä itsenään, vaan maltillisesti puhuen. Ilmankos tallenteella oli käyttöä, kun itävaltalainen näyttelijä Bruno Ganz sen avulla harjoitteli rooliaan elokuvaan "Perikato" (Der Untergang, 2004).

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En niin tarkkan muista mitä tapahtui, toki mikrofoni oli radiomiesten asentama, mutta minulla on sellainen mielikuva, että äänitysaikeet huomattiin ja kielettiin. Tietenkin puhetta voi luonnehtia maltilliseksi jos vertaa julkisiin puheisiin. Minä en käyttäisi sellaista sanaa taukoamatta jatkuneesta vuodatuksesta. Maltillinen keskustelija olis välillä odottanut jotain mielipidettä Mannerheimiltäkin. Minulla tuli mieleen mania, mikä on myös riittävä selitys vierailulle. Ehkä yhtäkkinen päähänpisto kun sai kuulla syntymäpäivästä. Joku sihteeri huomautti onnittelusähkeen lähettämisesta ja Hitler sai päähänsä mennä itse omassa korkeassa persoonassaan marsalkka onnittelemaan...

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #5

Suomalaiset radiomiehet asensivat mikrofonin junanvaunun matkatavarahyllylle ja peittivt sen tuoreilla koivun oksilla. Äänitys onnistui jonkin aikaa hyvin, mutta Hitlerin turvamiehet huomasivat mitä oli tekeillä ja kielsivat äänityksen. Sakemannit olivat kai senverran juhlatuulella, etteivät vaatineet nauhoja itselleen. Valitettavasti suurin osa keskusteluista jäi äänittämättä.

Tämän Marskin syntymäpäivillä tehty Hitlerin äänen taltioinnin sanotaan olevan ainoalaatuinen koko maailmassa. Hitler puhuu tässä normaalisti ilman mikäänlaista paatosta, huutamista tai teatteria, aivan niinkuin kaksi kaveria puhuu toisilleen. Hitler puhui Marskille myös rehellisesti Saksan vaikeuksista itärintamalla.

Hitler tuli marskin syntymäpäiville lujittaakseen Suomen suhteita Saksaan, että suomalaiset pysyisivät sodassa mukana. Alussa sodan piti kestää vai 2-3 kuukauutta mutta Juhannuksenaikoihin 1942 sotaa oli käyty jo vuosi, ekä lopullista tulosta oltu saatu. Sotaväsymys alkoi kai painaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #7

Kiitos linkistä,olen huono etsimään. Kuuntelen nauhoitusta parhaillaan. Harmi kun en osaa saksaa. Osasikohan Mannerheim muita kieliä kotmaisten lisäksi kuin vanäjä, ranskaa ja saksa?

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri Vastaus kommenttiin #8

Tällainen tieto löytyi Wikipediasta:
Mannerheimin äidinkieli oli ruotsi. Hän puhui sujuvasti saksaa ja ranskaa, osasi jonkin verran puolaa, portugalia, latinaa, englantia ja kiinaa. Venäjän kieli oli hänen toinen aikuisiän kielensä. Suomea hän alkoi kunnolla opetella vasta Suomen itsenäistyttyä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mann......

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri

Junavaunukeskustelu on Törhösen kirjan keskeistä antia. Törhönen kuvittelee myös mitä puhuttiin sen jälkeen kun nauhoitus keskeytettiin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Saksa rypee itsekritiikissä yhä, yli seitsemän vuosikymmentä sodan päättymisen jälkeen. Ihmettelin 2.5. hotellin tv:tä Nurnbergissä katsellessani, että ykköskanava esitti keski-illassa armotonta filmikoostetta sodan viimeisestä vuodesta. Ruumiskasoja keskitysleireiltä, rintamataisteluja, ilmapommitusten aiheuttamaa tuhoa, ja tyrmistyttävänä kuolonkorahduksena keskenkasvuisten nuorukaisten värvääminen puolittaisesti varustettuina taistelemaan luhistuvan Berliinin raunioilla, Hitlerin henkilökohtaisesti rohkaisemina.

Tähän todellisuuteen verrattuna Törhösen kirja on varmasti lupsakkaa tarinointia, mutta kysyntänsä silläkin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Samaa dokumenttikoostetta täälläkin on esitetty.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jos blogisti suo, niin linkitän oman arvosteluni Vapaavuorossa 16.5.2015 Jukka Partasen kirjaan "Mannerheim ja Hitler"

http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/19...

Blogiin laitetut videot on poistettu Youtubesta?

Lisää Mannerheimista ja Hitleristä :

"Hitler kuokkavieraana Marskin synttäreillä" 4.6.2012 Vapaavuorossa:

http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/10...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Oma kirja-arvioni Tapio Kuosman kirjasta "Tuntematon Mannerheim".

Puheenvuorossa 24.9.2016 :

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223346-tunt...

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset