Jorma Melleri

Pohjanmaan mies Botswanassa

  • Pohjanmaan mies Botswanassa

Botswana on afrikkalainen valtio. Suurin osa suomalaisista ei taida maasta muuta tietääkään. En minäkään paljon tiennyt ennen kuin luin Pekka Peltolan uunituoreen kirjan (Botswana - Afrikan timantti, Into 2017).

Kirjan kirjoittaja Pekka Peltola ei ole ihan tavallinen eteläpohjalainen mies. Lapualaisen äidin ja lappajärveläisen isän poika ei harrasta painia eikä pesäpalloa vaan Afrikkaa. Valtiotieteen tohtori teki väitöskirjansakin Namibiasta.

Pekalla on kaksi eksoottista harrastusta ylitse muiden: Afrikka ja Karvala. Sukutalo Karvalan kylässä Lappajärven rannan tuntumassa on kovassa käytössä erityisesti kesällä, mutta talvellakin on nähty mustia miehiä pilkillä Lappajärven jäällä. Pekka on esitellyt kotimaisemiaan myös afrikkalaisille vierailleen.

Peltolan kirja paikkaa kiitettävästi suomalaisten tietoaukkoja. Harvoin, jos koskaan, kantautuu Botswanasta uutisia Suomeen. Syykin on selvä: "Ei sotia, ei vallankumouksia, rauhalliset vaalit, valta vaihtuu säännönmukaisesti, korruptio on vähäistä ja elintaso nousee tasaisesti vuosikymmenestä toiseen."

Afrikan mittareilla mitattuna Botswana on menestystarina. Kun Botswana itsenäistyi 50 vuotta sitten, se oli Afrikan köyhimpiä. Nyt Botswana on noussut köyhyydestä keskituloisten maitten joukkoon. Lapset käyvät ilmaista koulua ja ilmainen terveydenhuolto toimii.

Parin miljoonan asukkaan Botswana on poikkeus levottomassa Afrikassa. Se on Afrikan rauhallisin ja edistynein maa.

Menestyksen salaisuus löytyy timanteista. Naisten parhaat ystävät ovat myös Botswanan ystäviä. Botswana on maailman toiseksi suurin korutimanttien tuottaja. Toisen menestyksen selityksen kertoi Peltolalle Ghanan entinen valtionpäämies Jerry Rawlings: "Botswanan johto ei varasta."

Esimerkin Botswanan tuleville johtajille antoi Seretse Khama (1921-1980), itsenäistymisen suuri sankari, jota ei Peltolan mukaan koskaan arvostella mistään asiasta. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut.

Peltolan kirjan koskettavinta antia on Seretse Khaman ja hänen englantilaisen vaimonsa Ruth Williamsin suhteen seikkaperäinen taustoitus. Tarina on täynnä suurta rakkautta, kansallista ja kansainvälistä politiikkaa, rasismia, uskontoa ja heimojen perinteitä. Peltola nimeää Seretsen ja Ruthin suhteen viime vuosisadan suurimmaksi rakkaustarinaksi.

Musta juristiopiskelija Seretse solmi avioliiton valkoihoisen Ruthin kanssa Lontoossa vuonna 1948 perheiden, sukujen, heimon, Britannian, kirkon, Etelä-Afrikan ja ties kenen muun vastustuksesta huolimatta. Avioliitto johti pariskunnan karkotukseen Botswanasta. Karkotus päättyi vasta 1956.

Seretse Khama kulki vaikeuksien kautta voittoon: hänestä tuli itsenäisen Botswanan ensimmäinen presidentti vuonna 1966. Ei ole mikään ihme, että Seretsen ja Ruthin rakkaustarina on kiehtonut myös kirjailijoita ja elokuvantekijöitä viime vuosiin asti.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

David Oyelowo ja Rosamund Pike esittävät Seretse Khamaa ja Ruth Williamsia Amma Asanten uudessa elokuvassa:

https://www.nytimes.com/2017/02/09/movies/review-a...

Botswana on suomalaisille ehkä tutuin Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -kirjoista (Naisten etsivätoimisto nro 1).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Afrikka on itse asiassa tällä hetkellä kehittyvää aluetta - ei taaksepäin menevää.

Jos tilanne jatkuu samanlaisena, niin parin vuosikymmenen kuluttua sitä voidaan pitää uutena Aasiana.

Luin parisen vuotta sitten erään nigerialaisen kirjailijan kritiikin hänen kirjansa vastaanottoon Euroopassa. Kirjaa kritisoitiin siitä, että sen juonen ympärillä ei kuvattu afrikkalaista todellisuutta, kun keskiluokkaisen perheen arkea kuvattiin lähinnä ruokailuina McDonaldsissa ja shoppailuna tavarataloissa j.n.e. Kirjailija yritti vakuuttaa, että se on hänen todellisuuttaan omassa kotikaupungissaan, mutta sanoma ei sittenkään mennyt läpi.

Eräs ugandalainen opiskelija puolestaan Suomessa naureskeli, että häneltä on kysytty käyttikö hän kenkiä kotimaassaan vai kulkiko hän paljain jaloin.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Aika vähän näkyy missään Afrikan kehitystä kuvaavia artikkeleita käppyröineen. Ne voisivat olla ihan mielenkiintoisia. Puhutaan vain Afrikan väestöräjähdyksesta ja siitä millaisen elintasopakolaisvyöryn paineen se Eurooppaan aiheuttaa.

Käppyröitä seuraamalla voisi ainakin omaan päähänsä rakentaa vaihtoehtoisia skenaarioita, kuten Afrikan nouseminen Aasian jälkeiseksi talousmahdiksi.

Tämän blogin suosituimmat