Jorma Melleri

Propagandamiehenä Tallinnassa

  • Propagandamiehenä Tallinnassa

Pekka Lehtonen oli vasta 20-vuotias 50 vuotta sitten (1966), kun hän aloitti työt Neuvosto-Virossa Tallinnan radion suomenkielisessä toimituksessa. Se oli aikaa, jolloin Tallinnassa asui kuulemma vain kolme suomalaista ja jos virolainen näki suomalaisen, se oli suuri ihmettelyn aihe.

Lehtosen tehtävä oli muokata ja lähettää Suomeen kommunistista propagandaa Virosta. Työhön hänet valitsi Suomessa SKP ja työehdoista sovittiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) kanssa.

Nyt julkaistuissa muistelmissaan (Pekka Lehtonen: Tehtävä Tallinnassa - neuvostopropagandaa ja itsenäisyysinnostusta, Into 2016) Lehtonen kertoo, millaista hänen työnsä oli ja millaista oli elää Tallinnassa.

Lehtosen ensimmäinen jakso Tallinnassa kesti kolme vuotta. Hän palasi Viroon töihin vielä 1990-luvulla työskenneltyään välillä pääasiassa Kansan Uutisten kirjeenvaihtajana Itä-Berliinissä, Varsovassa ja Moskovassa.

Muistelmien pääosa keskittyy 1960-lukuun. Se onkin kirjan mielenkiintoisinta antia. Lehtonen kertoo rehellisen tuntuisesti, miten iso veli valvoi ja miten oli opittava tulkitsemaan rivien välejäkin. Elettiin kaksoiselämää.

Lehtosella on paljon juttuja virolaisista kulttuuripersoonista, joista monet tulivat myöhemmin tutuiksi itsenäisen Viron johtohenkilöinä. Yksi heistä oli Lennart Meri, joka aloitti suomenkielisen radion toimituksessa 1950-luvulla, toimitti Magnetofoniklubia ja Rytmiklubia, soitti ulkomaista kevyttä musiikkia, joskus jopa jazzia.

Erityisen kiinnostavia ovat Lehtosen kuvaukset suomalaisten vierailuista Tallinnassa. Esimerkiksi kommunistista vaihettaan elänyt Pentti Saarikoski tuli Tallinnaan ja ihmetteli, "mikseivät virolaiset kirjailijat käytä mahdollisuutta kirjoittaa venäjäksi ja saada siten laajempi yleisö".

Virolaiset kirjailijakollegat ihailivat Saarikosken kielellistä nerokkuutta, mutta ihmettelivät hänen poliittista naiiviuttaan.

Muistelijoiden tapana on selittää omat asiansa parhain päin. Noloimpia tekemisiään Lehtonenkaan tuskin paljastaa, mutta 1960-luvun ilmapiirin ja arjen ongelmat hän kuvaa vakuuttavasti. Konkreettiset esimerkit työstä ja Tallinnan elämästä yleensä ovat kirjan vahvuuksia.

Lehtonen toteaa monta kertaa, että hän epäonnistui propagandistina, onneksi. Hän vertaa Tallinnan radion propagandalähetyksiä nykypäivän nettitrollaamiseen.

"Eikö tosiasia ole se, että 2010-luvulla valtiot pyrkivät vaikuttamaan muihin valtioihin ja niiden kansalaisiin monin verroin härskimmällä ja valheellisemmalla tavalla kuin yksikään propagandaradio puoli vuosisataa sitten?"

Lehtosen kuvaamana entisajan propagandanteko kuulostaa säyseältä, kun sitä vertaa nykyiseen härskiin menoon. Aika taitaa kullata Lehtosenkin muistot. Räikeitä osattiin olla ennenkin.

Lehtonen epäonnistui propagandistina, mutta ansiokseen hän laskee sen, että Tallinnan radion suomenkieliset lähetykset antoivat suomalaisille Virosta monenlaista tietoa aikana, jolloin sitä oli vaikea muuten saada. Suomenkieliset lähetykset lopetettiin 1998.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kävin Tallinnassa ensimmäisen kerran syksyllä 1974 ja oli mielenkiintoista havaita, että päinvastoin kuin silloisessa taistolaisopiskelijasuomessa Tallinnasta ei löytynyt yhden yhtä nuorta henkilöä, joka olisi ollut suopiollinen sen enempää Neuvostoliitolle kuin kommunismillekaan. Ja tapasin heitä kymmenittäin. Tyypillinen toteamus heti alkajaisiksi oli "kaikki täällä on paskaa". Vertailukohteena heillä tosin ei ollut muuta kuin Suomen TV ja satunnaiset turistit, mutta sekin tuntui riittävän heille johtopäätösten tekemiseksi.

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri

Ja moni suomalainen taisi olla ns. hyödyllinen idiootti suhteessaan Neuvosto-Viroon.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Suomettuminen koski NL:kin siinä mielessä, jotta vanhoina aikoina ei Suomesta siellä ollut tapana pahemmin kertoa kielteisiä asioita, joten monilla venäläisillä on niltä ajoilta periytyvä kuva Suomesta ikään kuin paratiisina. Virolaisilla se varmaankin oli realistisempi. Tällä en mitenkään halua romantisoida NL:n oloja.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset