*

Jorma Melleri

Vanheneva Kekkonen kahden naisen loukussa

  • Vanheneva Kekkonen kahden naisen loukussa

Asetelma on kuin Shakespearen draamasta. On vanheneva hallitsija (Kekkonen), hänen nuori naisystävänsä (Tyrkkö) sekä entinen rakastajatar (Anita Hallama), joka yrittää pitää kynsin hampain kiinni asemastaan.

On myös syrjäytetyn rakastajattaren aviomies (Jaakko Hallama), joka on vuosikaudet kärsinyt tilanteesta. Jaakko Hallama kirjoittaa hallitsijalle hyytävän kirjeen ja sanoo, että "kirjeen kirjoitti vanheneva mies, jolla on sielunhätä". Sielunhätä ei kauan kestä, sillä Hallama peruu myöhemmin puheensa. Hallitsija on häpeissään.

On pieni perässähiihtäjien joukko, joka paitsi hiihtää ja kalastaa, myös laulaa mielellään. Laulukuoroa johtaa luotettava vuorineuvos (Rastas). Statisteina häärii lääkäreitä (Kivalo, Halonen, Sotamaa) ja nössöjä poliitikkoja, kuten alkoholisoitunut entinen kruununprinssi (Karjalainen) ja hänen raitis kilpakumppaninsa (Virolainen), joita hallitsija nöyryyttää mennen tullen.

Ja kaiken taustalla käydään kulissien takana jo kovaa valtapeliä yhä sairaammaksi käyvän hallitsijan perinnöstä.

Urho Kekkosen luottonaiseksi alle kolmekymppisenä päätynyt Maarit Tyrkkö on kirjoittanut järisyttävän, järkyttävänkin kuvauksen kekkoskauden viimeisistä vuosista (Maarit Tyrkkö: Presidentti ja toimittaja, WSOY, 2016). Kirja käsittää vuodet 1976-1981, jolloin Tyrkkö kuului Kekkosen lähipiiriin presidentin traagiseen eroon asti.

Tänään (24.8.2016) julkistetussa kirjassa Tyrkkö hyödyntää pikkutarkkoja muistiinpanojaan ja kirjoittaa sellaista faktaa, että jos joku olisi kirjoittanut pari vuosikymmentä sitten vastaavan fiktiivisen romaanin, häntä olisi pidetty outona sensaation tavoittelijana. Kekkosen kaatumisesta kasvaa inhimillinen tragedia.

Tyrkön lähes 600-sivuinen järkäle sisältää paljon uutta tietoa erityisesti Kekkosen sairauteen ja yksityiselämään liittyvistä asioista. Poliittiset asiat ovat kirjassa kuin pakkopullaa eivätkä enää vuosikymmenten jälkeen herätä suuria intohimoja.

Kun on tirkistelyn makuun päästy, niin tirkistellään.

Lähes 80-vuotias Kekkonen ajautui kahden naisen loukkuun. Toisaalta hän vakuutti 47 vuotta itseään nuoremmalle Tyrkölle rakkauttaan, mutta ei päässyt vuosien haparoivien yritysten jälkeenkään kokonaan irti Anita Hallamasta, jota Kekkonen ja Tyrkkö kutsuivat "idän ihmeeksi". Anitan puoliso Jaakko oli Moskovan -suurlähettiläs, sairas mies, jonka puheesta kukaan ei oikein saanut selvää.

Kun suhdesotku oli pahimmillaan, Kekkonen kirjoitti Tyrkölle. "Mutta rakkaus. Minä rakastan Sinua. En muita. Minä toivon, että Sinä voit rakastaa minua." Toisaalla Kekkonen kuvasi rakkauttaan hulluudeksi, mutta lisäsi heti perään: "Mutta olen kiitollinen Sinulle hulluudestani."

Ilman vastarakkautta Kekkonen ei jäänyt. Vuosien myötä Tyrköstä tuli paitsi rakastajatar myös tiedottaja ja hellä huolenpitäjä, joka leikkasi presidentin varpaankynnet, rasvasi jalat ja kädet sekä huolehti kaikin puolin niin, että Kekkonen saattoi sanoa: "Luotan sinuun kuin itseeni."

Maarit Tyrkkö oli presidenttikauden loppuaikoina kuin omaishoitaja, ainoa suvun ja presidentinkanslian ulkopuolinen, joka pääsi Kekkosen lähelle.

Anita Hallama, jonka suhde Kekkoseen oli alkanut jo 1963, yritti monin tempuin pitää kiinni presidentin ykkösnaisen asemasta. Hän teki Kekkosen mukaan suhteesta vuosi vuodelta julkisemman. "Enkä vieläkään tiedä miksi." Mutta se on selvää, että Kekkonen pelkäsi Anita Hallamaa.

Tyrkkö epäilee, että Anitalla saattoi olla UKK:sta arkaluonteista tietoa silta ajalta, kun hän toimi presidentin tulkkina yksityisluontoisissa poliittisissa tapaamisissa Neuvostoliiton johtomiesten kanssa. Suostumalla tapaamisiin Kekkonen varmisti Tyrkön arvion mukaan rauhallisen rinnakkaiselon säilymisen idän ihmenaisen kanssa.

Jos on Urhon, Maaritin ja Anitan kolmiodraamassa koomisiakin aineksia, presidentin sairauden eteneminen on traagista seurattavaa. Kekkosen muistikatkokset alkoivat jo 1976. Kohtalokas käänne huonompaan suuntaan tapahtui yksityisellä Islannin kalastusmatkalla elokuussa 1981. Sen jälkeen ei presidentti enää palannut entiselleen.

Presidentin sairauden nopeaa etenemistä on vuosikymmenten jälkeenkin järkyttävä seurata. Syyskuun lopulla Kekkonen ei ensi kertaa tunnistanut Tyrkköä. Kekkosen persoonallisuus muuttui. Hän saattoi panna jalkaansa eripariset kengät, jättää pyjaman paidan puvuntakin alle tai vetää jalkaansa kahdet housut päällekkäin. Hän oli rauhaton ja ilkeä.

Tyrkkö sai tavata Kekkosen vielä kerran presidentin eron jälkeen. Ero tapahtui 26.10.1981, Tyrkkö kävi Tamminiemessä kuukautta myöhemmin. Tapaamisen jälkeen Tyrkkö oli täysin poissa tolaltaan: "Olimme kuin kaksi täysin vierasta ihmistä."

Tyrkkö oli luvannut Kekkoselle kirjoittaa hänestä kirjan ihmisenä. Sitä varten materiaalia kerättiin vuosikaudet. Nyt kun on kulunut 30 vuotta Kekkosen kuolemasta, Tyrkkö lunastaa antamansa lupauksen.

Kirjan yksityiskohtien runsaus häkellyttää. Tyrkkö rekisteröi tarkkaan, mitä syötiin ja juotiin niin virallisissa kuin epävirallisissa tapaamisissa, miten kukin oli pukeutunut, mitä laulettiin ja soitettiin. Hiihtokilometrit ja kalansaaliit on kirjattu tarkasti.

Kekkosen arjen ja juhlan yksityiskohtaisessa kuvaamisessa onkin Tyrkön kirjan vahvuus. Lisävalaistusta Kekkosen sairauteen tuo kirjan loppuun lisätty jälkinäytös, joka perustuu professori Erkki Kivalon vuonna 1991 tehtyyn haastatteluun. Sitä ei ole aiemmin julkaistu.

Kovin syvällisiä analyyseja Tyrkkö ei Kekkosesta tee. Sen sijaan hän kertoo konkreettisesti, millaista elämää presidentti ja hänen lähipiirinsä viettivät. Eikä se elämä aina tylsää ollut, vaikka samat rutiinit toistuivat vuodesta toiseen.

Tyrkön piti kirjoittaa tämä kirja. Hän on tehnyt suuren palveluksen paitsi meille lukijoille myös historian tutkimukselle.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Naisten, tunnetasolla loukossaolo, on ollut Kekkosen tietoinen valinta. Mies, niin presidenttinä kuin seksuaalisen voimansa tuntijana, on ennen kaikkea ollut ihminen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Mielenkiintoinen kuvaus kirjasta, joka on ihan pakko lukea. Kiitos Jorma Melleri. Kirjaston lainausjonossa eilen oli ennen meitä jo kolmesataa innokasta kirjan odottajaa.

Muistan hyvin kuinka mieheni esimies oli myöskin mukana Islannin kalastusmatkalla ja hän tuli sieltä todella järkyttyneenä takaisin. Kekkosen kunto oli ollut todella surkea ja sekava. Muistaakseni juuri Kekkosen adjutantin "määräyksestä" sovittiin yhdessä, että asiasta ei puhuta edes ystäville mitään yksityiskohtia. Ja näin tapahtui, vaikka tuo salaperäisyys ja täydellinen vaikeneminen tapahtumista olisi meitä kovasti kiinnostanut.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Elisa kirjasta e-kirjana 9.90 €.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Hyvä kirjoitus, tekee heti mieli lukea tämä kirja! Teimme tästä pienen jutun Uuden Suomen uutispuolelle:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/202177-kirja-arvio...

t. Linda / US

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Jokaisella asialla rahastetaan nykyään. Jos olisin Tyrkkö pitäisin suloisen salaisuuteni,enkä siitä huutelisi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kirjasta:

Alkaa monta vuotta kestänyt matka, jonka päämääränä on saada aikaan presidentin muistelmat. Samalla rinnalla kulkee toinen toivomus, UK:n pyyntö: »Kirjoita minusta kirja ihmisenä.» Tehtävä ei ole helppo, karttakepillä kun ei voi osoittaa ihminen Kekkosta ja yrittää analysoida hänen luonteenpiirteitään tai yleensäkään arvioida häntä. On turvauduttava presidentin antamaan neuvoon: »Kerro arkipäivästä, kuvaa vapaa-aikaa ja tuo tekojen kautta esille ihminen.» Noudatin neuvoa, keräsin materiaalia, mutta kesken työn elämä yllätti. Aika loppui. Tyrkkö

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Mitä sylki äkkiä suuhun tuo pohdintaa Tyrkön edellisestä kekkosaiheisesta kirjasta:

http://mattiosaisa.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Suhteessa ajanjaksoon, jota Tyrkön Kekkos-kirjat käsittelevät, on hän perusteellisempi dokumentaristi kuin itse Juhani Suomi! Vain muutamasta vuodesta Maarit Tyrkkö on kirjoittanut vähää vaille tuhatsivuisen satsin. Siinä saa lukija - hm - Urkkia toden teolla.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Tapasin nyt jo edesmenneen Brita Kekkosen kaupassani Fromages et Patés Tehtaankadulla vuonna 1988. Hän puhui avoimesti ongelmistaan anoppinsa Sylvin kanssa, kenties hieman sivusi myös appeaan, Urhoa. Olin tuolloin liian nuori, kysyäkseni asioista tarkemmin tai kirjatakseni keskusteluja.

Toimittaja Maarit Tyrkön tapaan, olisin saanut muutoinkin kerättyä mielenkiintoista aineistoa kaupassani käyneistä korkean tason henkilöistä, useimmat heistä jo tämän elämän ilot taakseen jättäneitä. Mutta, toki elossaoleviakin on.

Muistikuvani ovat satunnaisia, mutta toisaalta arvokkaita. Saatan päästä niihin käsiksi ajan kanssa.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset