*

Jorma Melleri

Aino Ackté - hurmaava juonittelija

  • Aino Ackté - hurmaava juonittelija

Yli sata vuotta sitten nuori Aino Ackté valloitti maailmaa missityyliin. Raija Orasen uudessa romaanissa (Raija Oranen: Ackté!, Teos 2016) parikymppinen Aino hehkuttaa Pariisin debyyttiään: "Yleisö mylvi. Pariisilaiset olivat antautuneet täydellisesti minun edessäni."

Aino Ackté (1876-1944) oli ensimmäinen suomalainen oopperatähti. Hän matkusti 18-vuotiaana kunnianhimoisen äitinsä Emmyn kanssa Pariisiin lauluoppiin ja löi itsensä läpi kolmen vuoden jälkeen, mutta kovaa työtä se vaati.

Ackté oppi nopeasti, kantapään kautta, oopperan pelin politiikan. Menestys ei tullut ilmaiseksi. Ilman juonittelua ei lahjakaskaan taiteilija pärjännyt. Kriitikot piti lahjoa, kalliita illallisia piti tarjota.

Oranen menee ilmeisen hyvin nuoren Acktén pään sisään. Vain nuori ja viaton voi hehkuttaa menestystään, kuten Aino Pariisin läpimurtoaan: "Teatterin täytti riemu ja ihastus, katsojien kasvot säteilivät ja saatoin aistia noiden ihmisten hyvyyden ja rakkauden, jota he tällä hetkellä tunsivat minua kohtaan."

Raija Oranen on viime vuosina kirjoittanut historiallisia romaaneja, joiden tähtinä tuikkivat merkkimiehet ja -naiset. Tahti on ollut kova: yksi paksu tiiliskiviromaani joka vuosi. Tämän syksyn uutuudessa päähenkilön, oopperadiiva Aino Acktén elämässä romaanin aineksia on yllin kyllin.

Oranen käyttää paljon sivuja Albert Edelfeltin ja Ainon suhteen setvimiseen. Hän hyödyntää vanhaa huhua, jonka mukaan Glory-lapsi olikin Edelfeltin eikä aviomiehen, Heikki Renvallin. Glory, myöhemmin Leppänen, syntyi kuusi kuukautta Acktén ja Renvallin häiden jälkeen.

Acktén yksityiselämä, taiteellinen ura sekä maailman ja Suomen tapahtumat limittyvät kirjassa luontevasti toisiinsa. Perusteellinen taustatyö on yleensä yksi Orasen vahvuuksista.

Aino Ackté yritti epätoivoisesti valloittaa myös Amerikan oopperalavat. Se ei oikein onnistunut, mutta rahalla järjestyivät sentään kunnon kritiikit, jotta Aino saattoi todeta: "Olin saanut Amerikasta kaiken, mitä olin pyytänyt. Olin ostanut sen, kuten kaikki muutkin."

Menestys valtameren takana takasi paremmat asemat, kun taiteilija neuvotteli sopimuksista Euroopassa. Kilpailu oli kovaa ja taiteilijat kateellisia toisilleen. Sitä kuvaa hyvin Maikki Järnefeltin myrkyllinen toteamus Ainosta: "Se nainen on pelkkää reklaamia."

Raija Orasen kirjallinen ura on kestänyt jo 45 vuotta. Hän on ammattikirjailija, joka paiskii töitä turhia hienostelematta. Ehkä siksi hän ei ole aina ollut ns. kulttuuripiirien suosiossa. Hänet on usein leimattu kevyeksi viihdekirjailijaksi.

Käännekohta suhtautumisessa Orasen kirjalliseen työhön oli vuosi 2010, jolloin ilmestyi historiallinen romaani Metsästäjän sydän. Se sai hyvät arviot, joista esimerkkinä Veijo Meren onnittelut: "Se on hyvä. Se valtaa ja täyttää lukijan mielen. Se on teos, joka täytyy lukea kokonaan läpi kerralla."

Orasen eräitä historiallisia romaaneja ovat varjostaneet syytökset plagioinnista. Aurora-kirjasta hän sai tammikuussa tekijänoikeusneuvostolta moitteet luvattomista siteerauksista.

Asia lienee tulkintakysymys, mutta opiksi kustantaja Teos ja Oranen ovat ottaneet, koska Ackté!-kirjan lopussa on noin 15 kirjan lähdeluettelo, jonka otsikko on "Taustaa". Kiitokset lähteille eivät mitään maksa.

Raija Oranen on omassa lajissaan suvereeni ammattilainen. Veikkaan, että tulevaisuudessa hänen kirjallinen arvonsa nousee entisestään.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset