Jorma Melleri

Maisteri Lehdon tutkimuksia

  • Maisteri Lehdon tutkimuksia
  • Matti Lehto Vimpelin Saarikentällä, edessä kunnanvaltuuston pj. Anne Niemi.
    Matti Lehto Vimpelin Saarikentällä, edessä kunnanvaltuuston pj. Anne Niemi.

Vimpelissä asuu harvinainen ennätysmies. Hän on ollut vaaleissa ehdokkaana kuudella vuosikymmenellä. Hän on pesäpallon Suomen mestari vuodelta 1960 ja hänellä on edelleen Vimpelin ennätys 200:n ja 400:n metrin juoksuissa.

Tämä matematiikan maisteri, 78, on puolisalaa tehnyt Jyväskylän yliopistossa kandidaattitutkielman historiasta. Tämä mies on kunnallisneuvos Matti Lehto, Vasemmistoliitto ja Vimpelin Veto.

Lehdon tutkimuksista on juuri julkaistu myös kirja (Tulipalo vai tuhopoltto - Rannankylän työväentalon palo ja työväenliikkeen asema 1930- ja 1940-luvuilla Vimpelissä). Hatunnoston arvoinen suoritus!

Rannankylän tai Rantakylän, kuten nykyisin sanotaan, työväentalo paloi maan tasalle lokakuun 3. päivän vastaisena yönä 1938. Matti Lehto syntyi samana vuonna samassa kylässä.

Työväentalon palo on yhä tulenarka asia. Kaikkia epäiltyjen nimiä Lehto ei ole maininnut. Palo tutkittiin kahteen kertaan. Ensin poliisi yritti selvittää tapausta heti palon jälkeen ja vielä sodan jälkeen 1946 valtiollinen poliisi, punainen Valpo, tutki palon perusteellisesti.

Ketään ei tuomittu, vaikka useita henkilöitä oli pidätettynä ja saatiin yksi tunnustuskin, joka tosin peruttiin. Juridisesti asia on selvä. Rannankylän työväentalon palo ei ollut tuhopoltto. "Siitä huolimatta Rantakylän vasemmistolaiset ovat pitäneet sitä aina tuhopolttona", Lehto kuittaa juridisten johtopäätösten jälkeen.

Uusi työväentalo rakennettiin entisen raunioille. Marraskuussa 1946 vietettiin vihkiäisjuhlaa, josta Kansan Ääni hehkutti, että "talonpojat ja työläiset olivat rakentaneet talon entistä ehompana fasististen murhapolttajien polttaman työväentalon tuhkan päälle".

Uutta työväentaloa rakennettiin samaan aikaan kun kuusi vimpeliläistä porvaria, kuten Lehto kirjoittaa, oli kuulusteluja varten pidätettynä Vaasassa. Tämä nosti tunnelmaa ja antoi lisäpuhtia rakennustöihin.

Sodan jälkeen vasemmistolla oli Vimpelissä valtava kannatus. Vuoden 1945 eduskuntavaaleissa silloinen SKDL sai lähes puolet eli 44,9 prosenttia vimpeliläisten äänistä. Se oli maan korkeimpia lukuja ja ylivoimaisesti korkein Etelä-Pohjanmaalla.

Rantakylän naapurissa, Lappajärven Itäkylässä, syntyneenä ei voi kuin ihmetellä, miten jyrkkä oli poliittinen raja naapurien välillä. Vuoden 1945 vaaleissa Lappajärvellä SKDL sai vain 10 prosenttia äänistä. Se on lähes sama kuin Vimpelin Vasemmistoliiton nykyinen kannatus.

Matti Lehto on vasemmiston viimeisiä mohikaaneja Vimpelissä. Hän ei ole koskaan ollut mikään tulipunainen agitaattori eikä myöskään kommunistisen puolueen jäsen. Hän on kuin tapakristitty, joka on saanut uskonsa kodin perintönä.

Matti on ennen kaikkea vimpeliläinen ja suomalainen patriootti. On hieno asia, että hän tallentaa kiihkottomasti mielenkiintoista lähihistoriaa jälkipolville.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos tästä kirjoituksesta. Taas on ainakin tämä lukija yhtä tarinaa viisaampi. Erityisen hienoa, että kunnallisneuvos Matti Lehto saa näin kunnianosoituksen työlleen.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

"Hän on kuin tapakristitty, joka on saanut uskonsa kodin perintönä."

Mielenkiintoisesti ilmaistu, herättää pohdiskelemaan. Taitaa olla niinkin että päivinämme se mitä äidinmaidossa perimme ei iskostu niin syvälle ihmismieleen suuntaviitaksi elämän taipaleelle kuin on ollut ennen.
Myöskin uskollisuus ja ponnistus kotiseudun suhteen ovat ikävä kyllä jäämässä toisarvoisiksi asioiksi.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset