Jorma Melleri

Minun Finlandia-ehdokkaani

  • Minun Finlandia-ehdokkaani
  • Minun Finlandia-ehdokkaani

Huomasin, että kirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokasnimet julkistetaan perjantaina (6.11.). Kun minua ei ole huomattu valita lautakuntaan nimeämään ehdokkaita, nimitin itseni yhden miehen lautakunnaksi, joka julkistaa täten ehdokkaansa.

Ehdokkaat valitsin niistä kirjoista, jotka olen tänä vuonna lukenut. Tämän säännön vahvistaa yksi poikkeus. En ole lukenut Laura Lindstedtin Oneironia, mutta olen lukenut siitä niin monta ylistävää arviota, että se on pakko ottaa listalle.

Karsin ehdokkaista ne, jotka ovat jo saaneet Finlandian, kuten Kari Hotakaisen, Sofi Oksasen, Leena Krohnin ja Antti Tuurin. Heiltä on tänäkin vuonna julkaistu kelpo kirjat.

Pitemmittä puheitta tässä ovat ehdokkaani Finlandia-palkinnon saajaksi.

Laura Lindstedt: Oneiron, Teos
Katja Kettu: Yöperhonen, WSOY
Heidi Köngäs: Hertta, Otava
Kaj Korkea-aho: Paha kirja/Onda boken, Otava/Schildts&Söderströms
Anneli Kanto: Pyöveli, Gummerus
Karo Hämäläinen: Yksin, WSOY

Kolme hyvää varaehdokasta:
Matti Rönkä: Eino, Gummerus
J.P. Koskinen: Kuinka sydän pysäytetään, WSOY
Pasi Pekkola: Lohikäärmeen värit, Otava

Kuten huomaatte, lista on tuttu ja turvallinen. Luulen, että minulta on jäänyt lukematta monta hyvää kirjaa varsinkin uusilta tekijöiltä ja pieniltä kustantamoilta. Ehdokkaaksi nouseekin todennäköisesti yksi ellei kaksi yllätysnimeä. Yllätysehdokkaat olisivat tervetulleita.

Veikkaan, että loppusuoralla voitosta kamppailevat tasaväkisesti Katja Kettu ja Laura Lindstedt.

Tämä nyt on tällaista kulttuurin pientä penkkiurheilua, jota ei kannata ottaa liian vakavasti. Lopulta yhden miehen eli valitsijadiktaattori Heikki Harman (Hector) kirjalliset mieltymykset ratkaisevat voittajan ja niistä mieltymyksistä en paljon tiedä.

Sinullakin saattaa olla oma suosikki Finlandia-voittajaksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Kannattaisi lukea se Laura Lindstetin Oneiron...

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri

Luetaan, luetaan, kun ehditään.
Ja tässä oikeat Finlandia-ehdokkaat: Selja Ahava: Taivaalta riippuvat asiat (Gummerus), Kari Hotakainen: Henkireikä (Siltala), Pertti Lassila: Armain aika (Teos), Laura Lindstedt: Oneiron (Teos), Markku Pääskynen: Sielut (Tammi) ja Panu Rajala: Intoilija (WSOY).
Näistä olen lukenut vasta Hotakaisen Henkireiän.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Ja minä olen lukenut noista vain kaksi...

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Ja huonomminkin olisi voinut veikata. Ylen ao. asiantuntijatoimittajat moittivat juuri esiraatia suorassa lähetyksessä.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/04/ketka-saav...

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri

Niklas, kiitos tuosta. Minähän en varsinaisesti veikannut ehdokkaita, vaan tein oman ehdokaslistani niistä, jotka olin ehtinyt lukea. Raadin lista on hyvä, kuten kaikki muutkin listat. Oikeaa listaa ei ole olemassa.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Alkuun - kirjat näyttävät edelleen säilyttävän arvonsa nettimaailman rinnalla. Olletikin, oma ikäpolveni rakastaa kansien sisällä elävää fiktiotodellisuutta enemmän kuin diginatiivit. Silti,lapsenlapselleni (17 v.), joka elää tahollaan vahvasti nettimaailmaa, olen onnistunut upottamaan jalon paperikirjallisuuden. Lahjoiksi hankin hänelle aina kirjoja. Tilaan myös häntä kiinnostavia lehtiä, joiden kautta hän pysyy (myös) paperiteollisuutta tukevana lukijana.

Mitä tulee Finlandia -palkinnosta päättävän diktatuuriin, on todettava, että olen usein arvannut valitsijaksi valitun mieltymyksen. Tästä syystä, yhdelle henkilölle tarjottu valintaoikeus, on armotonta.

Heikki Harman kohdallakin olen tunnistanut hänen mieltymyksensä, mutta eipä siitä sen enempää. Pieleenkin voi mennä.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Henkireiän männä viikolla luin, Hotakainen on lempikirjailijoitani mutta tämä ei mielestäni ollut parasta antia häneltä, toki kovasti luettava. Mielessäni olen usein suu maireessa kuvitellut että minkälaista jälkeä syntyisi jos jotenkin science fiction tyyliin risteyttäisi Huovisen ja Hotakaisen. Uskon että tuloksena jotakin mitä olisi aikea vakavalla naamalla lukea, paitsi aina välillä kun äkkiseltään itkettäisi.

Tunti sitten sain Röngän Einon luetuksi. Tykkäsin, en etukäteen millään olisi uskonut että suoraviivainen, halki poikki ja pinoon kirjoittaja tällaisen saa aikaiseksi.

Itse kukinhan näistä TV kasvoista tykönään kai maalailee luonnekuvaa, huvitti kun ihminen Matti Rönkä, siis se kuva jonka sieluni silmämunin olen hänestä luonut oli herännyt elämään kirjan Einona.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset