Jorma Melleri

Samat merkit kuin Ammesmäellä

  • Samat merkit kuin Ammesmäellä
  • Kuva Mäkelän kirjasta.
    Kuva Mäkelän kirjasta.
  • Kuva Mäkelän kirjasta.
    Kuva Mäkelän kirjasta.

Kun kirjailijat Hannu Mäkelä, Antti Tuuri ja Arto Melleri tapasivat, he tervehtivät toisiaan näin lennokkaasti: "Samat merkit kuin Ammesmäellä." Mäkelä kertoo tervehdyksen taustoista tänä syksynä ilmestyneissä muistelmissaan (Hannu Mäkelä: Muistan - Otavan aika, Tammi 2015).

Sanonta oli tietenkin tuttu Lappajärvellä syntyneelle Mellerille sekä Vimpelissä ja Lappajärvellä koulunsa käyneelle Tuurille. Helsinkiläiselle Mäkelälle tervehdys oli outo ja ihmeellinen.

Mäkelä kirjoittaa: "Kyse on Mellerin kotiseudusta Lappajärvellä, Itäkylää lähellä sijaitsevasta Ammesmäestä, jossa pelattiin pesäpalloa, muttei yhtä hyvin kuin Vimpelissä. Nimenomaan vimpeliläiset käyttivät lausetta lähinnä mahtaillakseen, niin paljon parempia Vimpelin Vedon pelaajat olivat."

Ammesmäellä haluttiin pitää peli yksinkertaisena. Ei lähdetty kikkailemaan, ja se huvitti kieron pelin mestareita. Olisi mukava tietää, kuka sanonnan alun perin keksi ja milloin sitä ruvettiin käyttämään.

Pesäpallosta Mäkelä on saanut sellaisen käsityksen, että se muistuttaa elämää: "Ensin lyönti, sitten juoksu pesälle, toiselle, kolmannelle ja lopuksi kotipesään, jos suinkin ehtii eikä pala matkalla. Kotiin päässyt tuo juoksullaan pisteen, joka saattaa ratkaista koko ottelun."

Yksinkertaista!

Hannu Mäkelällä oli sormensa pelissä Mellerin ja Tuurin kirjailijanuran alusta lähtien. Mäkelä työskenteli Otavassa, kun Antti ja Arto aloittelivat uraansa.

Tuurilla oli vaikeuksia päästä alkuun. Käsikirjoitukset seilasivat useilla kustantajilla, kunnes aina valpas Tuomas Anhava puuttui peliin, kun oli lukenut Antin novellin Parnassosta.

Anhava pelasti WSOY:ssä maanneet Tuurin kaksi käsikirjoitusta ja Antilta ilmestyi pian peräti kaksi esikoisteosta samaan aikaan Otavan kustantamana.

Aiemmin kustantaja Mäkelä oli hylännyt Tuurin Otavalle lähettämän käsikirjoituksen saatesanoin, jotka nyt huvittavat: "Jos vielä joskus kirjoitatte jotakin, lukisimme uusia tekstejänne mielellämme."

Tuuri ja Mäkelä ystävystyivät. Mäkelä kuvaa Tuurin juurevaksi pohjalaiseksi, "niin kuin Antti Ojalan myöhemmin kuvaama vaivaisukko Sievistä olisi saanut eläväisen sielun ja lähtenyt uteliaana vaeltamaan maailmaan".

Arto Melleri taas marssi Mäkelän mukaan hänen puheilleen mustissa jatsarisaappaissaan kuin romaniheimon klooni. Nuorella miehellä oli omanarvontunnetta vaikka koko kustantamolle jakaa: "Hän on tullut tuomaan minulle runokäsikirjoitustaan, mutta ei suinkaan tutkittavaksi vaan julkaistavaksi."

Tänä päivänä Arto Melleri ei ole enää elävien kirjoissa, Hannu Mäkelältä ja Antti Tuurilta julkaistaan yhä vähintään kirja vuodessa ja Vimpelin superpesisjoukkueessa pelasi kesällä yhden ottelun muuan Juho Ammesmäki, 19.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Olikos Arto muuten jotain sukua?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri

Kiitos kysymästä, veljeksiä ollaan.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset