Jorma Melleri

Maatuskan tuska maasta

  • Maatuskan tuska maasta

Maatuska on puunukke, jonka sisällä on useita pieniä nukkeja. Suomen kielen maatuska perustuu venäjän äiti-sanan hellittelymuotoon. Maatuska voi olla myös tuskaa maasta, esimerkiksi Suomesta ja Venäjästä.

Äidistä, tyttärestä ja kahdesta maasta on kyse Pia Pesosen uudessa kirjassa (Maatuska, Teos 2015). Naisilla menee huonosti. Neuvostoliitosta Suomeen 1960-luvulla miehen perässä loikannut Tamara suri, lauloi ja soitti balalaikkaa, kunnes kuoli.

Tamaran tyttären Irinan taakkana taas ovat työtön ja juoppo mies, vammainen lapsi, tylsä työ, kuolleet vanhemmat, oudot seksimatkat ja unettomuudesta johtuva väsymys. Ihan riittävästi kuormaa yhdelle naiselle.

Irina tyhjentää vanhempiensa kuolinpesää Lauttasaaressa ja tekee tiliä sekä omasta että äitinsä elämästä. Kovin paljon onnen hetkiä ei ollut. Kirjan tunnelma on välillä niin ankea, että hirvittää. Suomessa naiset ovat joutuneet kärsimään myös venäläisen taustansa takia.

Ankeaa yleistunnelmaa keventää Pesosen vivahteikas suomen kieli. Hän kirjoittaa lyhyitä ja ytimekkäitä lauseita, joita on ilo lukea.

Surkeuden keskellä pientä valoa tuo myös huumori. Irinan aviomies Pietari rehvastelee naapurin naiselle, miten hän aikoo kävellä Helsingistä käsivarren Lappiin Lönnrotin ja Laestadiuksen jalanjäljissä: "Pöljän kylässä tuntisin itseni viisaaksi ja Varkaudessa rehelliseksi. Pellossa kävisin ojassa ja Kolarissa kulkisin keskellä tietä."

Irina taas suree pietarilaisia, entisiä leningradilaisia nuoria, nyt jo vanhuksia, joilta jäi elämä elämättä. "Mä suren, etteivät ne saaneet käyttää ohuita nailonsukkahousuja eivätkä rasvaisia huulipunia."

Äitinsä taustoista Irina saa uusia tietoja pala palalta. Irinan yhteenveto äidistään: Tamara oli sittenkin enemmän neuvostoliittolainen pelkuri ja homo sovieticus kuin leningradilainen selviytyjä.

Maatuska on Irinan selviytymistarina. Kirjan lopussa hän kulkee jo tanakasti maan pinnalla. Pietarin matkan jälkeen hän tajuaa entistä enemmän sekä äidistään että itsestään.

Irina astuu Pietarissa junaan, katsoo länteen, mutta kääntää vielä katseensa itään. Molemmat ovat hänen ilmansuuntiaan. Hän päättää junaan päästyään nostaa maljan kaikille äideille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Siis se nukkehan nimenomaan ei ole maatuska tavallisella eikä suhu-ässällä, joten ihmettelen jos kirjan nimi viittaa sisäkkäin sopiviksi sorvattuihin matrjoshka-puuhahmoihin. Voiko kirja olla venäläisen kulttuurin kuvauksena sinne päinkään, jos jo lähtökohta on väärä?

http://info.edu.turku.fi/venalainentaide/matrjoshk...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ahaa... kirjailija siis sittenkin tietää mitä tekee, ja tässä tapauksessa hän ikään kuin painottaa suomen kieltä teoksensa otsikossa. Kansikuvassa ei (onneksi) esiinny puunukke, joten lukijan uteliaisuus maatuska-sanan suhteen säilyy!

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri

Kyllä kirjailija varmaan tuntee maatuskansa, ja mitä mikin sana tarkoittaa, minä en.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset