*

Jorma Melleri

Lappajärven kuningas

  • Lappajärven kuningas

Lappajärven suurin saari Kärnä ja sen asukkaat ovat aina olleet jotakin erityistä. Kärnästä voi löytää kärnäiittiä, siellä on asunut Lappajärven kuningas ja Kekkosen kaveri Kustaa Vilkunakin vietti siellä kesiään yhdessä monen Herlinin kanssa.

Kärnäläisiin kuuluu myös kapteeni Kaarna, joka on tuttu Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Kaarnan esikuva oli Lappajärvellä syntynyt jääkärikapteeni Toivo Kärnä.

Kärnän asukkaiden vaiheisiin olen tutustunut Timo Hyytisen julkaiseman sähkökirjan pohjalta (Kapteeni Kaarna ja Kärnän jääkärit, www.armafennica.fi). Kirjan pääasia ovat Kärnän jääkärit (16) ja heidän sukuselvityksensä, mutta on siinä paljon muutakin mielenkiintoista.

Vaikuttavin kärnäläisten kavalkadissa on ehdottomasti Lappajärven kuninkaaksi kutsuttu Taavi Tuomaanpoika Kärnä (1658–1738). Hänellä on sellainen henkilöhistoria, että nykypäivän kärnäläinen ja Lappajärven kuningas, valtuuston puheenjohtaja Eero Ahvenniemikin kalpenee hänen rinnallaan, vaikka on kunnallisneuvos.

Taavi Kärnä oli kirkkoväärti ja lautamies, kotiseutunsa huomattavin talonpoika. Kärnän sanotaan tarkoittavan myös kärttyisää ja äreää tyyppiä ja sellainen taisi olla myös Taavi Kärnä.

Harmia Taaville aiheuttivat niin lapualaiset kuin venäläiset. Hän joutui isonvihan aikana luovuttamaan talonsa venäläisten majapaikaksi. Venäläiset ryöstivät Taavilta kaiken irtaimen omaisuuden, polttivat rakennuksia ja tekivät muitakin tihutöitä.

Taavi oli usein käräjillä. Hänet tuomittiin alioikeudessa jopa murhasta, mutta ylemmissä oikeusasteissa juttu kuivui kokoon. Lapualaisia vastaan sekä isä että poika Kärnä käräjöivät usein erityisesti Lappajärven kalavesien hyödyntämisestä.

Kun Taavi oli kirkkoväärti, häntä syytettiin 450 kuparitalarin varastamisesta Lappajärven kappelilta. Sekin juttu raukesi, kun Taavi kertoi ostaneensa Viipurista viiniä, vehnäjauhoja ja öylättejä kappelia varten. Perättömän ilmiannon tehnyt tuomittiin sakkoihin.

Isonvihan aikana Taavi köyhtyi paitsi venäläisten takia myös siksi, että tuki taloudellisesti kotiseutunsa puolustajia, sissipartioita, ja luovutti karjaa sekä ruokatavaroita sissien ylläpitämiseksi.

Lappajärvi kuului muiden Järviseudun pitäjien tavoin vuoteen 1812 Pietarsaareen. Siellä Taavi kävi myös koulua; hän oli oppilaana pedagogiossa, koulussa, jossa opetettiin virsilaulun lisäksi lukemaan ja kirjoittamaan ruotsia.

Lappajärvestä kehittyi 1700-luvulla merkittävä kauppapaikka. Ähtävänjokea pitkin tavaroita, mm. tervaa, vietiin Ruotsiin asti. Taavi oli etujoukoissa ja sai kunnianimen Lappajärven kuningas.

Taavi eli harvinaisen vanhaksi, 80-vuotiaaksi, kun suomalaisten keski-ikä tuolloin oli alle 40 vuotta. Taavin isä Tuomas eli vielä vanhemmaksi, 89-vuotiaaksi. Vaikuttavia persoonia molemmat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset